Kemiat ja reenaaminen

Pitkään taas mietin aihetta joka on poltellut kielen päällä. Vaikea aihe ja usein myös vaiettu. Henkilö kemiat ja reeni maailma. Usein kyllä puhutaan työpaikkakiusaamisesta, esimiehen käytöksestä ja koulujen ongelmista. Artikkeli kaupalla aina valtakunnallisia medioita myöten. Paikoista joissa yleensä on koolla runsaasti ihmisiä ja vieläpä erilaisia niin luonteiltaan kuin tavoiltaan.
Harvemmin luen mistään ongelmista harrastus kentillä vai onko niin ettei siellä ongelmia tunneta ja kaikki erilaisuudesta huolimatta ponnistelevat aurinkoisin mielin koiriensa eteen. En kuulkaa usko.

Mitä syvemmin tutustut ihmisiin, viet mukanasi reeneihin, kisoihin, näyttelyihin aina pienen palan myös itseäsi.  Kentällähän sinun on oltava melkein yhtä kuuliainen kuin esim työpaikalla, noudatettava annettuja ohjeita ja pyrittävä tulemaan toimeen hyvinkin erilaisten katsantojen kanssa.

Entäpä jos kemiat alkavat kolahdella väärällä tavalla ja koulutuksesta alkaa tulla rasite. Edistyminen alkaa hidastella ja kaikki alkaa tuntua väkinäiseltä. Itsellä on tällä hetkellä onneksi ainutlaatuisen ihana kouluttaja ja tällä polulla jatkamme. Aina ei natsaa ja minä ainakin reippaana ihmisenä maailman rakkaimman harrastuksen nimissä en suostuisi kenenkään tallottavaksi. Enkä ole suostunut, koirat menevät kaiken edelle ja reeni maailma ei ole oman egon kohottamista varten. Haluaisin tietää ajatuksianne.


Kommentit

  1. Minä kyllä pyrin valitsemaan kouluttajani. Hänen ajatusmaailmansa koiran koulutuksesta sekä meidän välisemme kemian pitää toimia. (Seminaarit on eri asia, niissä voi käydä imemässä itseensä hyviä ideoita vaikka tyypistä ei tykkäisikään). Minusta asian kuuluu mennä niin. Onhan se niin että jos minä en pidä jostakusta niin tuskinpa hänkään minusta pitäisi. Enkä usko että sellaista henkilöä haittaa että minä en siellä koulutettavana ole, päin vastoin. Itselläni on kouluttaessa epämiellyttävä olo jos en koulutettavasta tykkää. Harvoin sellaisia hetkiä tulee, mutta kun tulee niin se on henkisesti raskasta. Mutta siis itse raakkaan kouluttajat kovalla kädellä. Oikea ajatusmaailma ja hyvä tyyppi. Muussa tapauksessa saapi olla. Ja sama toimii toisin päin. Hyväksyn täysin ja nostan hattua jos joku jää pois minun koulutuksestani koska kemiamme ei mätsää tarpeeksi. Se on reilua ihan koiraakin ajatellen.

    VastaaPoista
  2. Siinähän se tuli pähkinänkuoressa :) Elämä on ja pitääkin olla vastavuoroista, se mitä annat, myös
    saat ja hyvällä fiiliksellä :) Kiitos Hekla ♥

    VastaaPoista
  3. Semmostahan se on, maalimanmeno. Usein on vielä kaiken lisäksi niin, että näkee rikan toisen silmässä kirkkaasti, muttei malkaa omassaan. Hyvä juttuhan tässä on, että sulla on nyt kouluttaja, joka pyyteettömästi auttaa sua koiriesi kanssa eteenpäin kohti huimia tuloksia. Niitä odotellessa ei muuta ku tsemppii kovasti

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista ♥ Minulla ei ole ollut koskaan suuria unelmia, pieniä onnistumisia lähinnä.
    Kuuta taivaalta en tavoittele, matka on tärkein ja koirat. Joskus sitä matkalla vaan eteen vyöryy
    kivi jonka taakse ei enää pääse vaikka tietää että kiven takana nurmikko on vihreää ja linnut laulaa.
    Ehkä jonain kauniina päivänä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos edessäsi on kivi jonka takana on nurmikko ja linnut laulaa... otapa askel taaksepäin ja katsopa missä juuri nyt itse seisot. Eikö kiven tällä puolen - ja jopa sen sivuillakin - olekin vihreä nurmikko ja linnut ne laulaa tässäkin kohdassa! Ehkä eri lintuset, mutta pääasia että maailma on laulua täynnänsä ;)
      Katsotaanpa koiriamme. Missä ne ovat? Tässä. Tässä hetkessä. Tässä ja nyt. Tämä on paras paikka. Ei ole kiire minnekään ;)

      Okei, meni ehkä vähän syvälliseksi. Mutta ihan älyttömän usein halutaan "jotain" enemmän vaikka siinä vieressä on se kultakimpale, tässä ja nyt. Välillä kentällä se rassaa mua. Miksei voida nauttia siitä mikä onnistui, miksei vahvisteta niitä hyviä ominaisuuksia mitä koiralla on, miksi halutaan jotain sellaista jota ei ole mutta joka näyttää mm-kisaajan koirassa niiiiin hyvältä. Huoh.

      Taisi tulla päivän avautuminen ;D

      Poista
    2. Sä olet syvällisempi todella kuin uskoinkaan, kiitos :) Ihan rupesin ajattelemaan sanojasi, hyvin oivallettu, kiitos :) Ihmisellä vaan tuppaa väliin usko loppumaan omaan tekemiseen ja mä niin edelleen haluisin tulla sun tunneille :)

      Poista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥