Toko Hausjärvi

Olen saanut haasteitakin, ne odottaa vielä vuoroaan. Käydään eiliseen toko kisaan kiinni ja puretaan tuokin munaus palasiksi. Niilon kanssa lähdettiin ihan kahden viettämään päivää ja jo Tuuloksen parkkiksella poistuessani autosta ukko levitteli kitarisojaan kaiken kansan kuultavaksi. Käytiin siinä puntarillakin, ups 34,8 kg ja taas paino tullut alas. Mikä siinä on että vaikka paisti houkuttaisi kupissa, siihen ei kosketa. Muristaan Jalolle että et kyllä vie tätä, mutta omaan suuhun se ei kelpaa. Huoh.

Koe paikalle löydettiin Hausjärvelle navigaattorin toimiessa loistavasti. Oltiin tokana lähdössä ja paikka makuu pysyi kunnes olin palaamassa ja ukko nousi ylös. Tästä se alamäki alkoi. Varsinaiseen taistoon lähdettiin alla 10 lähestyminen ja 7 paikka makuu. Seuraamisista en muista pisteitä, ne meni tuomarin mukaan aika tiiviinä ja Niilo oli lähinna kietoutunut jalkaani. Liikkeestä seisominen oliko 8 ja liikkeestä maahanmeno kuulemma sakulle turhan hidas 5 ! Este 8, istui ennen käskyä. Luoksetulo 8,5 ja muuta älkää kysykö. Nyt seuraa virallinen selostus urheilu kisojen tapaan. Meidän jälkeen olisi ollut vielä 15 koiraa ja pyydettiin lähettään paperit maksusta postitse. Eihän tuolla ykköstulosta olisi millään saanut. Oma selkä on oikkuillut muutaman päivän ja autossa istuminen sitä tuskin kohensi. Halusi vaan jatkaa matkaa. Ja nyt se selkä vasta kipeä on, vieläpä aivan ylhäältä. Koskaan ollut. Pelottaa kun yksin vastuussa koko kaupasta.

Kaikki tämä maustettuna Niilon elämöinnillä, josta noottia myöskin tuli. Toki tuomari sanoi että tässä on koira jolla valtava halu tehdä, mutta sitten menee yli. Millä ton tasapainottaa, kertokaa jos tiiätte.

Ps kertokaa myös kuinka lukijat saadaan takaisin näytölle. Uusia tullut, tervetuloa. Mikä juttu tää on ??


Kommentit

  1. Tunnetilatreeniä? Oman mielen treeniä? Äänteleekö Niilo treenatessa vai vain kisoissa?

    Vaikea lähteä neuvomkaan tietämättä koirakkoa, mutta Ocan kanssa mulla oli isoimpana ongelmana se, että koira luki mua ja mun fiilistä liian hyvin ja kiljui ja sinkoili ympäriinsä jos olin hermostunut. Rauhoittamalla itseni, tekemällä töitä hakemalla koiralle ja itselleni oikeaa mielentilaa saatiin ylimääräinen häsäys ja kiljuminen kuriin. Se, että pystyi hallitsemaan itsensä tilanteessa auttoi paljon, koskahan koira osasi. Mä vain tein itselleni siitä ongelma.

    Tunnetilaan kuitenkin itse lähtisin puuttumaan. Tekisin myös paljon liikkuroitua treeniä, sekä kokeenomaista treeniä, koska ikinä ei voi olla liian hyvin valmistautunut. (:

    Tsemppiä teille tulevaisuuteen! Ja sulle paranemisia selkäsärkyihin! Kyllä siitä vielä hyvä tulee (:

    VastaaPoista
  2. Niilohan kiljuu ku lähdetään reenaan, IIIIIKK JEEEE, reenin aikana, sivulle IIIIIK,kokeessa IIIIIKK IHANAAAAAA, hah haa. Veli kuulemma samanlainen jolle toimi correck suihke, Niilo vähät siitä välittää..
    Mutta vaikka kuinka olisin rauhallinen tai olenko?? voisko olla että mua pelottaa valmiiksi tuo ääntely, hmmm. Pahenee vanhetessa. Mutta ku se huutaa lenkille lähtiessäkin, IIIIK ULOOOS; siis MENNÄÄÄÄÄÄN TUUUU JOOOOO!!!
    Kiitos tsempistä ja iloisia reenejä teille :)

    VastaaPoista
  3. Haha :''D Panostaisin tosiaan siihen hiljaisuuteen. Lähtisin pikkuhiljaa palkkaamaan hiljaisuudesta ja laskemaan koiran kierroksia. Toki sekin, jos sä itse pelkäät koko ajan, että koira alkaa kiljumaan, niin ei se varmaan yhtään helpota.

    Heklahan Rakkimushan taitaa olla samanlainen kiljukaula. Josko häneltä irtoaisi tippejä? Mulla kun on nykyään toi ongelmaton hiljainen bortsu, joka ei pihahdakaan, niin ei oikein ole tullut mietittyä ratkaisuja ongelmiin :'D

    VastaaPoista
  4. Joo taitaa tosiaan Heklalla olla sama ihana ongelma. Tartteepa kysyä :D Jalohan on ihan hiljainen mies, reenaamaan, mennään vaan hiljaa ja vakavasti. Tosin vakavuus jatkuu harkoissakin. Jospa Rakkimus ottaisi kirjoituksesta vaarin ja mehän nähdään Heklan kanssa tottis leirillä, tosin otan sinne Jalon, voit uskoo ettei kande kahta ottaa :D

    VastaaPoista
  5. Ääntelyä liikkeiden välissä ja/tai aloituksissa vai ihan liikkeiden aikanakin? Ei kai siihen oikein muu auta, kuin että mitään ei tehdä, jos ääntä tulee eikä palkata äännellen tehdyistä. Mullahan on tuo pentu kovinkin ääntään käyttävä, mutta kun siltä aina vaatii ns. pääkopan kasaan ennenkuin mitään saa tehdä, niin on jo paljon lähtökohtaa hiljaisempi. Se ei saa arkiasioissakaan mitään, jos inahtaakaan. Ehkä siitä voisi vaikka kokeilla aloittaa ja testailla keinoja saada äänet pois ja into pysymään hallittavissa ja kun löytyy toimiva konsti arkijutskien kanssa, siirtää se treenijuttuihinkin? Ja mitä kivempi palkka, sitä enemmän intoa (ja ääntä), meillä auttoi myös palkkojen vaihto joksikin aika tylsempiin. Onko riehutus - käsky - riehutus - leikit teillä olleet käytössä? Niissäkin väleissä on kätevä alkaa vaatia mielentilan kasausta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vaihdellut paikkaakin, parkkihallissa, kauppojen pihalla, pelloilla, yksin, erikseen, sama juttu ja nykyään se huutaa autossakin ja pahenee koko ajan. Sillä on sellanen jännä juttu että se tarkkailee ympäristöä autosta ja kaikkialla koko ajan ja sitten jotenkin hermostuu. Tähän sopis sananlasku intoa enemmän kuin järkeä. Lue myös alla :)

      Poista
  6. Paha sanoo näkemättä tilannetta enkä ole ammattilainen, mutta itse puuttuisin varmaan jotenkin seuraavanlaisesti. Jättäisin kokeet hetkeksi aikaa, lähtisin työstämään koiralle hiljaisuutta, en menisi kokeisiin, kun tiedän että pisteitä ropisee, välillä ehkä aika rankastikkin, riippuen toki ääntelyn määrästä ja voimakkuudesta. Ehkä itse yrittäisin treeneissä niin, että mitään ei tapahdu ennen kuin se turpa on kiinni. Mitä se tekee jos lopetat tekemisen etkä huomakkaan koiraa? Saisko videota, kiitos. ;)

    Tosi monella tuppaa oleen tota ääntely ongelmaa, joskus ani harvoin Rocky saattaa piipata, kun alkuun pyydän vaikka sivulle, mutta palkkaa ei tule ennen kuin se turpa on kiinni ja keskittyy. Entä kuinka usein treenatte? Onko koiralle vapaapäiviä? Lepokausia? Onko se aina ääntelehtinyt? Mietin vain, että jos ei ole esim. saanut niitä huilupäiviä ja kausia, kävisikö jo liian kierroksilla? En tiedä, tosiaan, en ole ammattilainen enkä teitä nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niilollahan on sellainen ku sukuvika, sen hyvin menestynyt velikin on kiljuja :) Sitä on saatu paremmin pois, mutta vanhemmiten kuten Niilollakin pahenee taas. On lepoa ja huilia riittävästi, mutta vaikka kesken reenin käännän selän ja joskus poistun se jää piippaileen vaikka itekseen. Se touhuilee ihan koko ajan, vaikka vaan istuisin sohvalla. Jos ootan sen hiljaista kautta, meitä ei enää ole. Yritän saada ukon joskus kuvaamaan, tosin saattaa olla hankalaa. Niilo muuten syödessäkin ääntelee ;)

      Poista
    2. Onko teillä leluja sisälle joiden kanssa saavat vapaasti pelata? Mä vaadin kotona rauhaa ja koiran on osattava rauhoittua sisällä, jollei osaa niin sitten opetetaan. Mulla on aina sääntönä ollut, että koirien on osattava rauhoittua meillä sisällä. Sisätilat ei ole mikään sotatantter jossa voi hömpätä ja riehua mielin määrin. Yks pallo on nyt sisällä koirien ulottuvilla ja sitä saa lusuttaa, mutta ei riehua niin, että tavarat tippuilee.

      Meillä on n. kaksi kertaa vuodessa lepokausi, n.kuukauden mittainen jolloin ei treenailla sitä yhtä lajia ollenkaan, esim nyt tämä toko. Ja kerran viikossa sellainen päivä ettei mennä edes lenkille, niin karulta kuin voi kuulostakkiin. Ulos tottakai pääsee, mutta muuten. Ihan rauhallisia molemmat silti. Aktiivisen treenikauden aikana treenataan viitenä päivänä viikossa ja sitten ne pari vapaata viikkoon.

      Toki jos se suoritus muuten menee nappiin niin voi kokeet mennäkin ihan ykköstuloksella, piipausten miinuksista huolimatta. Ellei sitten ole jäätävää haukkumista, mitä myös välillä kokeissa olen nähnyt. :)

      Palkkaatko sä nameilla vai lelulla?

      Poista
    3. Tuo on meillä sama, koti ei oo reuhuumista varten ja tuskin ees haluuvatkaan, leluja on, mutta joskus kantelevat niitä tai vievät petille. Yleensä niitä tuskin huomaa sisällä :) Tavarat ei koskaan tippuile :D Meillä on aina viikossa lepoa, mutta kävelyllä käydään ihan joka päivä. Ihan joka päivä ei sitten riehunta leikkejä oo.

      Niilon palkka on pallo ja Jalon nakit . Niilo ei hauku koskaan kokeessa, mutta se on sellasta ääntelyy:)

      Poista
    4. Ootko kokeillu vaihtaa nameihin? Piippaako silti? :) Jos se käy niin kierroksilla siitä pallosta?

      Poista
    5. Sama homma, paitsi nappaa joskus makupalan ja huiskasee hermostuneena suusta, TÄÄ EI OO PALKKA, PHYI :D

      Poista
  7. Kuulostaapa tutulta tuon piippauksen kanssa painiminen! :) Meidän vanhalla herralla oli samaa vikaa nuorempana. Nyt hänen kanssaan onkin niin ihana harrastaa, kun turha vinkuminen ja hötkyyminen on jäänyt pois ja pystyy keskittymään olennaiseen.
    Tsemppiä teille treeneihin ja rapsutukset kummallekin ihanalle karvapallolle!! :)

    VastaaPoista
  8. Oi kiitos ja sillai kiva että muillakin on ollut piippaavia koiria ja varsinkin että ne ovat
    loppuneet ja kykenee muutakin ku hermoileen toisen kiljuessa :D Teille kanssa kivoja reenejä matkalla suloiseen kevääseen ja ne rapsut myös ♥

    VastaaPoista
  9. Mä luulen että meillä riittää juttua leirillä ;)
    Ja koska mulla on toi kiljukaula mukanani, niin voin demonstroida meidän testaamia korjausmenetelmiä sulle :D :D

    Voisin kirjoittaa romaanin tuosta hiljaisuudesta. Tai siis sen puutteettasta. Ja etsinnästä. Mutta totta puhuakseni vaivun toivottomuuden tilaan aina kun tartun kynään ja suunnittelen kirjoittavani jotain yhteenvetoa siitä.
    Siihen on niin täysin mahdotonta lähteä antamaan vinkkiä jos ei ole nähnyt koirakon toimintaa. Koirat ja ihmiset kun ovat niin erilaisia.

    VastaaPoista
  10. Innolla odotan :D Toi on syy etten ota kahta matkaan, vois olla että mun hermot menis :) Joo tehdään yhteinen kirja ja otetaan vielä Tuulakin Sisun kanssa mukaan :D

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥