Jäljen aloitteluja lokakuussa

Vaikka on elämässä ollut kaikkea muutakin mukavaa niin on me muistettu reenatakkin. Toisaalta se kaikki muu elämän suola sokeri ja karkki mahdollistaa hyvän mielen myös reeneihin.

Aapon kanssa pääsimme asian tuntevassa opissa metsä jäljen saloihin ja meidän tietämys siinä asiassa on aika surkea. Pelto jäljillä tampattu muutamaan otteeseen siinä kaikki. Metsä jälki vaikuttaa niin paljon paremmalta ja siihen saattaa ihan innostua. Hämmästykseni Aapo on osoittautunut erittäin päteväksi tuossa lajissa ja kepit nousevat maasta sujuvasti. Myös esineet lähtevät ukon matkaan mukavasti maastosta.

Tätä tukemaan tehostetaan tottista, seuraamista, eteen menoja, esteitä ja vaikka mitä. Ei ainakaan pääse kyllästymään ja juurtumaan paikalleen. Toki tokoa jatketaan edelleen ja tuossa lauantaina olisikin kisa tiedossa. Jälleen asenteella kehä  ja liikkeet parhaalla mahdollisella tavalla läpi. Muuta emme odota, uneksi ja jos jotain tulosta saadaan ilolla sen vastaanotamme.

Ja lopuksi minulle huikea juttu  kun pankkikortin kadotin tuossa karkki seikkailujen välissä. Muistin kotona käydessäni käväisseeni aika laajalla sänkkärillä ja toiveikkaasti pistin pojat etsimään. Alun haahuilun jälkeen Jalo ilmaisi kortin jäämällä seisomaan sen luo. Hitsin pimpulat että noi on viisaita otuksia. Varsinkin Jalo joka näennäisestä nallemaisuudestaan ja ei kiinnosta asenteesta huolimatta jaksaa usein yllättää kun sitä vähiten odottaa.

Palaillaan loppuviikosta jälleen uutisten merkeissä, huomenna sitä tottista ja kiva kun on saatu jälleen uusii lukijoita TERVETULOA !!!