Luonteet esiin

Minulla on kaksi hyvin erilaista sakemannia,tosin kumpikin aivan yhtä rakkaita.Tämä nuorempi versio Mököksikin hellästi kutsuttu mies oivaltaa asioita hitaalla tempolla.Tänne kutsu alkaa tuottaa tulosta syötettyäni rekkalastillisen makkaran paloja palkaksi.Seuraaminen.paikka,maahan menot ja muut peruskaurat alkavat sujua?? Luulen ainakin niin.Mieluisinta Jalosta on metsässä  haahuilu tutkien ja haistellen omaan verkkaiseen tahtiinsa.Hajuista ja tuoksuista maassa poika saattaa seota tyystin ja tässä vaiheessa kannattaa ihan vaan pitää kaksin käsin hihnasta kiinni.

Tämä mies sen sijaan on kuin ikuisen sähkö shokin saanut.Virtaa riittää pallojen heittelyyn,autossa ilakointiin,painiin niin emännän kuin Jalonkin kanssa sekä oma tahto ilmaistaan vaikka haukkumalla.
Koulutuksessa saattaisi päästä hyvinkin pitkälle,sillä siinä kun tunget makkarat taskuusi herra on hyppimässä ovella " mennään,tuu jo,äkkiä harjoitteleen,KIVAA". Ulkosalla tyyppi pysyttelee niin lähellä että melkein sotkeennutaan toisiimme.

Tällainen hassu rakennelma löydettiin metsässä samoillessa sunnuntaina Evolla.Lattiaton näyttämö..kö?

Entäs sitten tämä,lyhty? Kaikkeen hauskaan sitä männikköjä tarpoessaan törmääkään.

Ehei,tämä ei ole meidän asumus,vaan lauantaina kävellessä ohitettiin museona toimiva vanha pihapiiri.

Mukavaa viikkoa kaikille ja kirjoittanut saa nautiskella viikolla kahdesta lomapäivästä.Tuhlataan ne ulkoiluun ja ahmitaan yhdessä oloa veijareiden kanssa.