Miksi juuri Me

Toiveita tuli aivan kiitettävästi ja sopivasti. Aiheista aloitan miksi juuri nämä koirat. Olisi helppoa sanoa että kennelillä ei ollut mitään vaikutusta asiaan, kyllä sillä oli. Ehkä kuitenkin enemmän vielä kiinnitin huomiota taustoihin ja jalostusjärjestelmää tuli selattua ahkerasti. Selaan vieläkin, minusta on jotenkin huisin mielenkiintoista nähdä millaisista linjoista koiria tulee ja millaisia tulee.

Niilon hankinnassa oli taustalla pienoinen kiirekin, koska aivan yllättäen Cillan sairastuttua ja lopuksi menehdyttyä sairauteensa Combo jäi aivan yksin. Cillan valinnassa kennelillä ei ollut minkäänlaista vaikutusta, koska oli rescue- koira.
Tarkasti kuitenkin päädyin kennel Demantsiin ( taustalla käväisi jo tuolloin Barwaxan ), mutta jotain siinä tuli. Niilon isä Demants Jagr vaikutti myös asiaan, emä unohtui tutkia tarkemmin. Haaveissa siinteli jo tuolloin näyttelyt, joista olin haaveillut pidempään. Hartaasti odotettu poika haettiin Ilmajoelta ja pientä kremppaa pojalla oli alusta saakka.
Seuraavaksi sairastui Combo ja taas piti kiirettä alkaa lukemaan raamattua nimeltä jalostusjärjestelmä. Olin kaikista menetyksistä jo aivan pihalla ja Niilon orastavat vaivatkin kiusasivat mieltä, joten soitto Niilon kenneliin ei ollut ensimmäisenä mielessä. Netin selailulla ja soitolla olimmekin pian matkalla hakemaan Jaloa. Saimme valita paikan päällä kahdesta ja voin sanoa ettei  selvempää valintaa olisi voinut olla. Siinä se tapitti oma poika pihamaalla. Yhteinen elämä voisi alkaa. Kaupan päälle saimme loistavan kasvattajan, ihmisen jonka kasvatus työ on huikeaa.
Jalon valinnassa vaikutti siis suuresti kenneli, vanhemmat, näyttely taustat ja koirien yleinen ulkomuoto, joka miellyttää suuresti silmää. Terveys on tukenut oikeaa valintaa.

Ja entä jos taas tulisi tilanne että pienoinen kiire paidanhelmoja heiluttelisi. Anteeksi Ilmajoki, vaikka saimme valtavan ihanan Niilon erityis laatuisine luonteineen ja huiman koulutettavuuden. Meidän auton nokka kaartaa kuitenkin kohti Läyliäistä sellaisen tilanteen edessä.

Summattuna, minulle on erityisen tärkeää ostaa rekattu koira ( Cillan paperit olivat olemassa, mutta lopulta niitä ei saatu minulle ) , kennelin valinta, taustat ja millaiseen käyttöön haen koiraa. Aina ystäväksi, mutta harrastus puolen toiveet otan myös itselleni huomioon. Jokaiselle löytyy se oma kenneli, oma koira ja toisen valinta ei koskaan voi olla oma valinta. Rekkaamaton sakemanni vailla minkäänlaisia taustoja ei ole kenenkään valinta.

Darneklej's Columbo

Ja vihjeen kirjoitukseen sain blogilta, johon tutustuin ensimmäisten joukossa aloitellessani bloggaajana. Naiset ja herrat saanen ylpeänä esitellä yhden suosikki blogeistani  Karvahelvetti . 

Blogissa viehättää raikas kirjoitus tapa, jota maustaa hienoinen huumori. Tottakai aivan ihanan Caron metkuja on jännittävä seurailla, mutta Pätkis ja Sinni kissat kuuluvat joukkoon tasaväkisinä seurattavina. Suosittelen sukeltamista valloittavaan blogiin.

Kommentit

  1. Niilolla ja meidän koiralla onkin sama isä ;)

    VastaaPoista
  2. Ihanko totta :) Kaunis ja komea isukki :)

    VastaaPoista
  3. Äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa oli tää! :) Ja olkoonkin, että Niilolla on kremppansa (ja terveys on ehottomasti tärkeintä, sehän on selvä), nii pakko todeta, että se on mun silmään todella komea poika eikä vähiten kasvoiltaan. Siinä on sitä jotain semmosta erityistä, mistä mä tykkään kovasti. :)

    Niin ja iiiiiso kiitos kauniista sanoista blogin suhteen! Rehellisesti sanottuna unohin kokonaan, että tähän vastausjuttuun kuului myös pieni blogiesittely ja hämmennyin, ku sana Karvahelvetti hyppäs silmille. x) "Kanan muisti" jne.

    VastaaPoista
  4. Mielenkiintoista ja pelottavaakin avautua, mutta minusta blogi kuitenkin on ja haluan olla totuuden mukainen. Satuttamatta toki ketään. Totta, Niilo on spessu, se älykkyys mikä ukossa virtaa on huisia. Koira joka lukee ihan kaikki mun ajatukset :)

    Kauniita sanoita oli helppo vuodattaa ja totta joka ikinen ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi avautumisen pelko taitaa olla aika yleistä koirapiireissä. Ja hyvin ymmärrettävää, ku kattelee mm. niitä - köh - tiettyjä keskusteluforumeita. Musta se kertoo siitä, että joku asia on koirapiireissä aika pahasti vinksallaan, jos koiranomistajien pitää kammota totuuden kertomista muille koiranomistajille. Hitsit, tässähän ois mulle oikein mehukas puheenvuoron aihe, jos harrastaisin blogissani mielipidekirjottelua. ;) Sääli, ettei se oikein sopis mun blogin tyyliin. Pitäis perustaa erikseen sellanen avautumiseläinblogi, johon ilkeät anonyymit sankoin joukoin sitte hyökkäisivät, ku eivät tietty omalla nimellään uskaltais huudella, haha!

      Hih! <3

      Poista
    2. Aivan tuo anonyymi kirjoittelu kertoo että ei kuitenkaan uskalla seistä sanojensa takana. Itse aina sanonut asiat niin kuin ne ja tottakai loukkaamatta pahoin toisia :) Itse aloittelin helpoilla aiheilla, mutta jotenkin haluan keskustelua hyvään sävyyn, mutta lopetan ja siirryn pumpuliin jos vaikeaksi menee :)

      Poista
    3. Siitäpä se justiinsa kertoo. "Hyvään sävyyn" keskustelu on sitä parasta keskustelua, vaikka keskustelijat oiskin täysin eri mieltä keskenään. Eriävän mielipiteensä voi sanoa niin monin eri tavoin ja mäkin suosin sitä rakentavaa keskustelutyyliä riitelyn sijaan. :)

      Poista
  5. Kiva teksti! Ja kiitos ideasta, taidan itsekin toteuttaa samanlaisen postauksen, kun en ole tainnut aiemmin kertoa miten nää koiruudet on meille päätyneet? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi kivaa kuulla alku taipaleesta, sitä odotellen :)

      Poista
  6. Teille olis haaste meiän blogissa. :)
    http://cehvelijakamuli.blogspot.fi/2013/10/haaste.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mutta ajanpuutteen vuoksi joudun vain kiittämään, olen tehnyt näitä useita ja nyt ei aika vaan riitä ♥

      Poista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥