Kuuleeko kukaan

Paljon olen taas pohtinut elämän vääryyttä. Miettinyt ystävienkin kanssa koira kohtaloita ja terveyksiä. Tai terveyttä jota kaikille ei anneta. Minulle ei tule koskaan aukeamaan miksi ihmiset ottavat koiran, varsinkin saksanpaimenkoiran, jolle ei edes ole mahdollisuutta suoda turvallista kotia. Sydämeen sattuu heitteille jätetyt koiran pojat hämillään ihmisen pahuudesta ja välinpitämättömyydestä.
Sitten ne koiran poikaset joille rakastava koti on suotu kaikilla mahdollisilla elämän rikkailla eväillä. Pudotaan onkaloon jossa terveys ei olekaan mitä toivottiin. Vai olisiko niin että ainakin niissä perheissä jaksetaan hoitaa myös vastoinkäymisten edessä?  Minä kuitenkin niin tahtoisin käydä ravistelemassa ihmisiä, herättelemässä ja huutamassa TIEDÄTKÖ IHAN VARMASTI MITÄ TEET KUN OSTAT TUON KOIRAN !!!!

Sitten koulutuksiin ja niiden hankaluuksiin. Minä niin tiedän että avoin luokka tulee kuorruttamaan hiukseni harmaiksi. Me ostettiin uusi kapulakin kun entinen on mälvätty suuhun tunkeutuviksi tikuiksi. Mutta me yritetään ihan uhallakin. Muutenhan Niilo on huippu oppilas. Valokuvatessakin riittää kun sanoo mene tuonne ja tuotakin aita kuvaa ottaessa riitti kierrä aidan toiselle puolelle, hyppy, paikka käskyt ja sain kuvailla aivan rauhassa :)