Arvonnan tulos




Me ollaan reipastuttu silmissä ja tänään oli hyvä päivä, melkein. Evolla kaikki meni hyvin siihen saakka kunnes pieni pörröinen jänis vilahti ohitse. Molemmat pojat ottivat ritolat ja vain toinen palasi. Jaloa huhuiltiin aikasti kauan ja viimein ukko raahautui metsiköstä kuolaa suupielet valuen. Parasta oli kun osasi hieman hävetä ja rojahti maahan eteeni ilmeella anteeksi herranen aika.


 
 
Jalolla on muuten lehmän hermot, eilen oltiin töissä ja eräs "hassu" asiakas ostettuaan muutaman öljykynttilän alkoi liimailla tarroja kynttilöistä Jalon nenään, ei pysy tuumaili. Jalo tyynen viileästi istui paikallaan kuin tatti ja ajatteli varmaan että et oo tosissas.

Otettiin vielä reenit parkkihallissa ja saatiin häiriössä Jalon kanssa hyvät paikkamakuut. Seurailua pitkin hallia, luoksetulon pysäytystä ( ei suju kovin hyvin) ja nopeita käännöksiä. Hyvä mieli saatiin onnistumisista. Vielä hissillä eläinkauppaan ja nuuskuttelut herkku altaissa ja korvapussin kanssa rappuja alas.


Ja vielä itse asiaan. Arvonta ja kilpailu. Teitä ei kovin montaa osallistunut, mutta ihanaa että muutama kuitenkin. Loistavia lahja vinkkejä, kannattaa tsekata. Lupaan olla enää tekemättä arvontaa, ei vaiskaan, saatan vielä innostua, sillä itse ainakin haluaisin osallistua. Vinkki vinkki !
Tädää..voittaja on tällä kertaa ÄSSÄ HIHASSA blogi. Vielä uusi tuttavuus minullekkin, mutta oikein mielenkiintoinen uutuus lukemistoon. Liityin lukijaksi samantein. Voittajalle ilmoitettu ja vielä kuva tuohon alle arvonnasta.







Kommentit

  1. Meillä kans jos joku mettän elukka vilahtaa molemmat ampasee perään, Rocky saattaa pysäyttää matkansa hoitis, kun karjasu käsky tulee, mutta Misu... No se painelee menojaan ja tulee jossain vaiheessa takas. Rocky hirven perään lähteneenä, kun isäni ja pikkusisko oli sen kanssa mettällä. Yht äkkii koira nosti kuonon ilmaan ja lähti kauheeta vauhtia, kuulu ryminää, hirvi ja koira perässä. Siskoni huusi pari kertaa ei mitään, kolmannella kerralla karjasi tänne ja koira tuli. Ei ollut sen jälkeen menossa enään minnekkään. Oli pikkusen väsynyt kaveri, kun tulivat pihaan. ;)
    Ja onnea voittajelle näin meidänkin puolesta. :)

    VastaaPoista
  2. Mäkin huusin kaikki herkut lävitse, syömään, mennään.. Ei siinä jos tietäs ettei mitään satu, mutta kun sydän ampasee rinnasta ja hätä on suuri. Mietin jopa sitä pupu parkaa..aattelin jos sille sattuu jotain:)
    Miten tuosta tavasta voisi kouluttautuu irti,siinäpä kymysys..

    VastaaPoista
  3. Sepä siinä. Ei ikinä tiedä miten pitkään se koira päättääkin elukkaa jahdata, ettei minnekkään tielle juokse ja auton alle.
    Eipä siitä taida koiraa saada koulutettua pois, vaikka olis koira mikä ei koskaan lähde, saattaa se joskus ampastakkin jonkun elukan perään. Ei noista tiedä. Onneks kuitenkin takas tulee. :)

    VastaaPoista
  4. Meillä kävi tossa viime kuussa vähän vastaava tilanne, joskaan ei pupun vaan sorsan kanssa, joka jostain syystä oli keksiny piilottaa ittensä heinikkoon keskellä metsäaukeaa. Noh, tirppahan siitä pölähti lentoon ja Caro innolla perään. Huusin kerran "Caro, tänne!", nii otus pysähty selvästi epäröiden ja vuoroin pakenevaa sorsaa ja mua vilkuillen arpoi, että uskoiskohan. :p Huusin toiseen kertaan, ja sittehän toi juos meikäläisen luo eli meni erittäin positiivisesti se sitte kummiskin. Oli itelle aika mielenkiintoinen tilanne siinä mielessä, että tismalleen vastaava sorsahomma sattu tutun sakulle tänä vuonna ja se koira haettiinki takas sitte löytöeläintalosta. x) Kierolla tavalla kiinnostikin tietää miten kävis meille, vaan en arvannu, että päästään oikeasti testaamaan. Tiiä sitte miten ois jonkun pupun kanssa käyny. Jotenkin kuvittelisin, että maata pitkin pomppiva pupu ois paljon jännempi, mitä joku lintu, joka katoaa aika äkkiä näköpiiristä.

    VastaaPoista
  5. Meillähän siis oli sorsa episodi muistatko kesällä järvessä ja Jalo lähti
    perään uiden. Niin ja oppi samalla uimaan,hih. Eli voisi kuvitella Caron olevan
    fiksu mies, joka tulee. En ota Niilon pyrähdyksistä mitään paineita sillä tosiaan luotan ukkoon (?) ettei häviä ja että omistaa korvat:)
    Jos tätä harjottelis jollain leikki pupulla, joku kiskasis sen puskasta ja sitten mentäs liinalla pitkin männiköitä;)

    VastaaPoista
  6. Hopsan. Eipä tulisi mieleen uskaltautua ainakaan vieraan koiran nenuun koskea, Jalo se on kunnon viilipytty :) Kiva että kisalle löytyi voittaja ja ideoitakin tuli. Me emme osallistuneet, kun koiramaisia ideoita ja omia kokemuksia on kovin vähäisesti ;)

    VastaaPoista
  7. Ajattelinkin että oli hieman koiramainen arvonta, mutta ehkä
    seuraava voisi hemmotella ihan teitä kaikkia uskollisia lukijoita:)
    Ja itsekin välillä ihmettelen Jalon asennetta hälinässä ja hulinassa:)

    VastaaPoista
  8. Jee onni suosi :) Kiitos vielä täälläkin !

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥