Syksyisiä reenejä

Elämään tarttui matkaan todellakin parit erit ja kakkoset uroksissa, meille oikeesti häviö. Miksi näyttelyt taas? Jalon täydellinen innottomuus reenaamiseen ajoi tekemään ukon kanssa edes jotain kivaa yhteistä, joten sillai sijoituksella ei kauheesti oo välii, mutta toka on aina toka, hah.

Torstain Bh koulutuksessa tiesin ja tunsin ettei tänään onnaa ja olikin vaihdettava ukko autosta Nipaan, jolla ei päiviä tunneta ettei reeni kulkisi. Toki on päiviä jolloin piipataan urakalla, mutta se on helpompi selättää kuin kertoa koiralle, ei nyt ei katsella lintuja, ei haukuta kaukana meneville koirille, ei haistella kentän tuoksuja, ei, ei todellakaan nukahdeta siihen.

Vielä olisi plakkarissa koulutusta Hollolassa, innolla sinäkin siellä mukaan ja reissu Hyvinkäälle katselemaan saksanpaimenkoiria. Lohdullista että joskus saa vain hengailla, eikä aina jännittää kehän laidalla oman koiran sijoitusta. Tiedän että tuttuja on paikalla koirineen, kiva nähdä teitä kaikkia. Näillä jaksetaan syksyä. Ja onhan meillä Evon ihkut maastot, joissa Jalo tapailee tyttöystäväänsä. Yllyttäen leikkiin, ota kii jos saat. On se vaan niin että kampeamalla sohvalta tekemään ihan mitä ikinä vaan ja tapaamaan kavereita, saa niin paljon virtaa ettei heti uskoisi. Suosittelen kokeilemaan .

Onko teillä reeneissä päiviä kun ei oikein kulje ja kuinka tilanteen hoidatte, taka vasemmalle ???





Kommentit

  1. Jos treeni ei kulje, niin sitten se ei kulje ja sitä on turha lähteä vääntämään eteenpäin. Joko meillä koira menee autoon/tolppaan ja mietitään uus toimintasuunnitelma treenikaverin tsemppauksella tai sitten vaan unohdetaan koko tyhmä treeni ja käytetään aika hyödyksi muuten. Vaikka auttaen muita ja mahdollisuuksien mukaan puretaan sitä treeniahdistusmöhköä jotenkin muuten. Koska kentällä pitää olla kivaa. Aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän ku oppis, tarttee aina tosiaan ottaa toinen varuille mukaan ja kun saa portit
      niin helpompi vaihtaa koiria autossa :) Ja tuo on hyvä, auttaa muita :)

      Poista
  2. Tietysti on päiviä, että ei kulje. Siinä kohtaan heitetään leikiksi. Mätetään palloa hetki sinne tänne ja sillä hyvä. Ihan turhaa on vääntää väkipakolla, sillä ei tee kuin hallaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja tuonkin unohtaa monesti että leikkis vaan ja hulluttelis, mut ku alkaa masentaa :D

      Poista
  3. Ihanat syysmaisemat teillä siellä. Täälläkin on ollut uskomattoman kaunis viikonloppu, tänään kaunista myös monella tavalla <3 saattelimme kissalauman vanhimman ikiuneen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, voimia sulle, niin surullista ♥ En ole edes ehtinyt blogeja lukemaan...

      Poista
  4. Niin totta! tästä on ollu muistaakseni juttua ennenkin :) Jalo on jalo,ihana,komea.kiltti.....vaikka kenttä hommelit ei ehkä suju aina mutta se käyttäytyy hienosti näyttelyssä <3 Evolla on niin ihana piipahtaa ja parasta kun saa joskus teistä sinne seuraa <3 huomenna treeniin ja lauantaina katselemaan ihania koiria! Jeeee... ps mä välillä ihmettelen miten sain aikani kulumaan kun ei tätä koirailua vielä ollut :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin miten, mutta niinhän se on että vaikka ois työtön niin jotenkin ne
      päivät alkaa täyttää, mutta kyllä koirailusta on ne parhaimmat hetket
      ja ystävät saanut, aidot ♥ Huomenna tavataan :) Ja Jalo pöhkis möhkis,
      mä vaan pussaan sitä :D

      Poista
  5. No kuule kyllä noita "tämä reeni ei nyt vaan kulje!" hetkiä löytyy! Tilanteen korjaamiseksi on useita vaihtoehtoja. Riippuu vähän siitä että missä ja milloin ollaan. Jos ollaan kentällä jossa on muutakin porukkaa, niin eikun rekku autoon, kahvimuki kouraan ja hengailemaan muiden treenejä. Tai sitten kotiin sohvalle katsomaan jotain täysin turhaa. Tai piiiiitkälle metsälenkille. Tai siipan kainaloon punaviinipullon ja juuston kanssa. Tai ostoksille, jotain uutta ja täysin turhaa!
    Mutta se koira pois kentältä. Koska jos koiralla ei ole kivaa kentällä, silloin sieltä pitää poistua. Tämähän on kaikille tuttua huttua, eikös? Mutta harva muistaa oikeasti että tuo sääntö jatkuu tuosta. Myös ohjaajalla on oltava kivaa kentällä. Se on ihan yhtä tärkeää. Jollei tärkeämpääkin oikeastaan koska jos ohjaajaa veetuttaa, niin ei se silloin ole koirallakaan kivaa ;)
    Mulla oli juuri yli kuukauden mittainen treeniongelma. Siis treenattiin, joo. Vähän. Tasaiseen. Mutta ei niin minkäänlaista intoa siihen hommaan. Joten vedettiin neljän päivän laiskotteluputki. Punaviineineen päivineen. Ja kappas, sitten tekikin jo molempien mieli kentälle.

    Treenaamattomuus ei ole laiskottelua vaan hengen huoltoa. Ettäs tiiätte.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mä todella tykkään punaviinistä :D Tuleeks musta tosin juoppo Jalon kaa :O Tänään taas reenattiin ja koutsin mielestä Jalo jostain syystä sattaaa stressata, se on outoo ku mennään hyvällä fiiliksella ja Jalo on iloinen ja sitten käsky, kaikki muuttuu, alkaa pälyileen ulospääsyy. Onneks oli ekana Niilo, se tosin huus vähän :D Innosta raukka :)
      Eli punkkuu, paljon uusii vaatteita, lenkille ja vaikka jos sitä uutta, niin bongaisko ihan uuden turhan miehen :D

      Poista
  6. Täytyis muistaa, että siellä kentällä käydääm välillä ihan vaan leikkimässä. Ei mitään muuta. Mäkin treenaan esim. Häjyn kanssa ja Rockyn kanssa käyn vaan leikkimässä kentällä.

    Täytyis alusta asti opettaa koiralle oikeanlainen mielentila kentälle tultaessa ja siellä ollessa. Eikä koskaan tee niin pitkiä treenejä, että sen koiran vire ehtii laskea ja se ei anna enään kuin ehkä puolet itsestään. Ja kirjoittaa vaikka vihkoon mitä oot milloinkin tehnyt jotta pystyt tarkistamaan ettet taas tee samaa juttua. Usko pois, kerrasta oppinut ja samoja virheitä en enään tee.

    Meillä alkaa ja loppuu treenit leikkiin ja siihen, että on super hauskaa, itse täytyy heittäytyä täysillä kans, sama se mitä muut ajattelee. Paljon vaihtelua. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥