Hukuin maailmaan lumiseen ja upposin

Joo mä tiedän...

Eikö tästä pääse eroon...

Pitkän viikonloppu vapaan kunniaksi olemme hukuttautuneet lumeen monin eri tavoin.Asioilla kaupungissa käydessä autoa piti pyyhkiä joka kaupan välissä,kotiin tullessa ja lähtiessä piha oli raavittava lumesta.Kahvikupposen jälkeen leikkiä lumessa  ja yllätys,jälleen kolan varteen kiinni.
Nyt saa riittää kolan,harjan heiluttelu ja enää en suo katsettakaan pihamaalle.

Mustin ja Mirrin altaat pakasteista olivat verraten tyhjät.Saimme kuitenkin kaavittua edes jonkinlaisen valikoiman ostoskoriin.Yllättiköhän uusien tuotteiden kysyntä pääkallopaikankin? Niilokin jäi vaille herkkuaan poroa,onneksi junioria löytyi.Se on muodostunut poikien todelliseksi suosikiksi ja tuoksuu melkoisen hyvälle.

Tänään aiomme hemmotella itseämme hyvällä ruualla runsaan ulkoilun kunniaksi.Järsimme siis siankorvia,loimuista lohta,saunomme,kiskomme pehmoleluja ja eräät juo vettä toiset viiniä.
Huomenna valehdeltiin alustavasti poutaisesta päivästä ja jos sellainen vahinko sattuisi,niin tää juoksee kamera heiluen ulkoilemaan.Kivaa iltaa.