Päin viikonloppua

Kevättäkö se alkaa tekemään. Mistä sitten johtuu kaiken voittava väsymys. Aamullakin laahustin lenkillä silmät unesta sekaisin. Pitkän talven olen odottanut kevättä ja puuhakasta riehakkuutta, mutta taisi jäädä jonnekkin matkalle odottamaan seuraavaa kevättä.
Päässä kyllä tapahtuu paljonkin, onneksi vielä siellä sentään ja olisi tartuttava toimeen ja ryhdyttävä varailemaan näyttelyjä, luonnetestausta jne.
Valokuvauskin saa aivan uuden ilmeen valoisuudesta ja kuviin saa ympättyä muutakin kuin valkeaa maisemaa.

Jalo kypsynyt mieheksi talven aikana ja ottaa kontaktia aivan erilailla. Sellainen mussukahan se tuppaa olemaan, sylissä käpälät olkapäillä jutellaan päivän tapahtumat. Illalla nyhjäämme kolmisin sohvalla ja koiran lämpöön on ihanaa nukahtaa. Niilo taasen Jalon työpäivinä ottanut vakavan roolin puutalkoissa. Palloa on tungettava usean tunnin ajan puupölkylle, halkokasaan, saunan ämpäreihin ja isännän huomio on saatava hinnalla hyvänsä. Voi kun ukko vielä kouluttaisi tuossa samalla, menisi kuin vettä vaan.

Näissä totisissa mietteissä toivottelen ihanaa viikonloppua ja vasta sunnuntaina tämä lehmä lasketaan irti. Jos vaikka aurinko heltyisi paistamaan, vaikka ihan pikkiriikkisen. Ihan vähän.



Kommentit

  1. Mukavaa viikonloppua teillekkin! :)

    VastaaPoista
  2. Vähän sama homma, ajatuksia riittää mutta kun saisi vaan muutettua ne vielä teoiksi :D Noh, ehkä tässä pikkuhiljaa kevään mittaan :D

    VastaaPoista
  3. Mutta voidaan ajatella että puoliksi suunniteltu on ihan melkein tehty :(

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥