Itsenäisyyttä


Tiistaina todellakin olimme tokoilemassa 21 asteen pakkasessa ja sen verran tehokasta toiminta oli ettei kylmyys ehtinyt vaivaamaan. Runsaasti ohitteluja sekä pujottelua toisten koirakoiden välistä tekivät Jalolle hyvää. Bonuksena kaikki koirat olivat uroksia joten sietoa kasvatettiin samalla. Näitä tahtoo lisää, kiitos vetäjälle ja reeni kamuille.
Jalo on taas ollut pienen tauon jälkeen aivan hervoton. Ihan kuin korvat olisivat kääntäneet suuntaa ja tänne tulo käskylle viitataan tassulla. Tänään pellolla päästin vapaaksi ja pienen hetken jälkeen ukko painatti kaasu pohjassa hajujen perään. Takaisin tulokin oli erittäin hidas ja vaivaloinen. Kuinka kääntää haistelu nappi päältä pois vai onko se edes mahdollista?

Koiran koulutus on mielenkiintoinen harrastus. Juuri kun uskot ja toivot edistyneesi loistavasti, matto kiskaistaan alta ja huomaat aloittavasi kaiken uudelleen alusta. Seuraamiseenkin pitää jälleen Jalon osalta puuttua lyhyillä pätkillä ettei todellakin mene sivulla kävelyksi. Niilolla taas pitää tarkentaa ettei ala kampittaa eteen. Periksi ei kuitenkaan anneta vaikka mikä olisi. Niilonkin kohdalla huomasin usein vaikka koulutuksessa kaikki takkusi, niin jonnekin aivojen pohjalle opit jäivät kaikesta huolimatta. Pompahtelivat sitten esiin aivan kuin itsestään. Jalon kanssa sitä odotellessa. Pompahtelua. Huomenissa töihin ja kuriton ukko napataan matkaan. Harjoitelkoon siellä tohinassa taas keskittymistä ja kuuntelemista. Ja sinä asiakas, joka  piristit päivää keskiviikkoa haukkumalla meitä laiskoiksi ja saamattomiksi, ihan totta hei, kaikella on rajansa. Tervetuloa vaikkapa päiväksi töihin.






Kivaa Itsenäisyyspäivää kaikille tasapuolisesti , ulkoilllaan kun pakkanenkin hellitti hieman.


Kommentit

  1. Meilläkin katosi eilen korvat ja tänään ollaan sitten menty hihnalenkkiä.. Kumma juttu tuo, että juuri kun luulee menevän hyvin, niin ei varmasti, silloin tottakai tapahtuu jotain joka todistaa toisin :D

    VastaaPoista
  2. Niin ja kun tapahtuu se jää kummittelemaan mieleen pitkäksi aikaa
    ja ei tahdo uskaltaa millään laskee vapaaksi,huoh. Jatketaan vaan
    harjoituksia:)

    VastaaPoista
  3. Onneks meillä ei oo koskaan korvan kadonnut vapaana ollessa, tuntuu kuuntelevan paremmin silloin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niilollakaan ei koskaan katoa,mutta Jalolla menee noi
      hajut ihan överiksi. Se jälestää hangessa kaikki jäljet
      ja antaumuksella:)

      Poista
  4. Täälläkin eletään toivossa että nuorempaankin joskus tarttuisi edes joku tolkku.. Taru rouva on jo vanha ja viisas, Sakke sitten koheltaa senkin edestä. Aspa-työn ilot ovat tuttuja myös täällä :/ onneksi on niitä mukaviakin, mutta yksi ikävempi voi kyllä pilata koko työpäivän (tai yön).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tää nuoriso on nykyään aivan vallaton:) Toista se oli ennen..
      Ja aivan, mukavia kyllä riittää asiakkaissa ( onneksi ) mutta kun oikeesti tekee parhaansa ja sitten keljuillaan urakalla, noh, ei sitä kivestä vielä ole...

      Poista
  5. Moikka!
    Vautsi, sinulla on erittäin upeita koiria! Tykkäsin todella paljon me-sivulta löytyvistä kuvista. :) Ovatko jossain oikeassa studiossa kuvattu vai kotona?

    Rapsutuksia täältä, Neelakin jättää tassunjälkensä. Liityttiin muuten myös teidän lukijoiksi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Ella ja lämpimästi tervetuloa lukijaksi. Niilo ja Jalo kiittää kehuista :) Sivulla otetut kuvat on otettu Mustin ja Mirrin koiramaisena päivänä ja kuvaajana oli Rajaräyhä,muistaakseni ja tästä on ollut juttua aiemmin blogissa.
      Ihanaa uusi blogi luettavaksi. Neelalle terkkuja:)

      Poista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥