Joulun pohdintoja

Meitä hemmotellaan tässä kuussa ylenpalttisesti. Onko minulla ollut valtava kiire kun ihan viime aikoina on pamahtanut peräti kaksi saksanpaimenkoiraliiton lehteä laatikkoon. Ihanaa, aion illalla kääriytyä viltteihin lukemaan.
Makustin hieman ennakkoon ja yksi artikkeli kolahti, jossa puhuttiin miksei toko aina innosta. Jäin ihan pohtimaan asiaa tarkemmin ja asiaahan tuossa turistiin. Työpäivän jälkeen väsyneenä, maha ruokaa huutaen ja kotityöt kummittelemassa mielessä pystytkö edes olemaan innostava. Mielessäsi hoet ainoastaan " ota nyt tää perhanan nakki ja yritä nyt ees hieman keskittyy".
Olisiko ideaali tilanne että olet rentoutunut, saanut maukkaan aterian ja suklaata jälkkäriksi. Yhdessä olette ehtineet leikkiä ja nautiskellen kävelleet pitkän lenkin raittiissa ilmassa.
Se palo ei vaan aina jaksa roihuta, vaikka kuinka yrittäisi pinnistää. Tunnustan myös pakkasen tekevän urakalla kiusaa. Hallissa kohtuullisessa ilman alassa vireyteni olisi aivan toista luokkaa. mutta se nakki kohmeisissa käsissä valmiina lipsumaan maahan, ei aina sytytä.
Toki on myönnettävä että mielenkiintoisella tunnilla turhat kuormat kaikkoavat ja ihan vähän aikaa pystyt ajattelemaan muutakin kuin kotisi kaaosta.
Tänään onneksi minulla on vapaata ja illan reeneihin menen valmistautuneena. Mitä nyt pitää siivota ja eihän pakkastakaan luvattu kuin 20-25 astetta. Haittaaks se ? Toivotaan että paikka makuussa ei poikien pallit jäädy maahan kiinni.



Toinen asia mikä aiheuttaa harmaita hiuksia on kultaiset ystävät, jotka jaksavat laittaa minulle kortteja. Katsokaa tuotakin ihanaa jonka useiden muiden joukossa tänään sain. Minä siis olen ostanut kortit, minä ostin jopa merkit, nyt se kasa on kirjoittamatta työpaikan pommikapissa. Hakekaa sieltä omanne toverit. Kellarista töistä löytyi varmaankin kolmen vuoden takaiset ystävänpäiväkortit kirjoitettuina, postimerkeillä varustettuina..nekin saa noutaa. Vielä minä teille tervehdykset laitan, vaikka netin kautta. Ihanaa Joulun odotusta ihan kaikille.

Kommentit

  1. Itellä on tossa käden ulottuvilla varmaan neljä tuoreinta Koiramme-lehteä, joita yhtäkään en oo mukamas ehtiny kunnolla lukemaan, vaikka aina niiden ilmestyminen ilahduttaa hurjasti ja tarkotus on lukea jutut läpi "ihan just". Syytän tästä omalla kohalla tietokonetta ja nettiä enemmän ku sitä oikeaa kiirettä... Pitäis vaan muistaa rauhottua lehtien ääreen useammin. Sakulehtiä meille ei tuukaan, mutta niitä pääsee hypistelemään onneks iskän luona etelässä käydessä. :) Aika vähän niissä tosin on sisältöä siihen nähen mihin ois potentiaalia.

    VastaaPoista
  2. Koiramme lehtikin on kiva, mutta sakulehdestä taidan eniten kytätä näyttely tuloksia. Ja kyllä, enemmän toivoisi ihan vaikka arkipäivän juttuja erilaisista sakuista,reenauksesta ja vaikkapa barffauksesta puolesta ja vastaan. Mulla kiire menee ihan arkeen, tänään vapaa, mutta illalla sitten kotiudun lopullisesti 20.30 reeneistä ja aamulla taas ylös klo kuus. Siinä ei paljon netteillä:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

KIITOS VIESTISTÄSI ♥