lauantai 25. joulukuuta 2010

Kurkistus Jouluaattoon

Jouluaatto livahti kipakassa pakkasessa ja uusien lelujen testauksella.Luvatut maksalaatikot ja kalkkunat katosivat aikailematta kupista ja siankorvat jyrsittiin sumeilematta.Ennusteen mukaan pakkaset lauhtuvat ja askel alkaa jo kutkuttavasti vetää kohti peltoja ja metsäteitä.Joulukuussa eräs etappi jälleen saavutettiin Jalon täyttäessä kuusi kuukautta,ONNEA PIKKU MIES !

 Jalokin on työskennellyt kaupalla jouluapulaisen ominaisuudessa.Pesti on sujunut kiitettävästi ja puruluut toimivat palkkana loistavasti.Mitä siitä että ainoa aikaan saannos työpaikalla on hujan hajan sotkettu keittiö,jossa odotellaan seuraavaa kahvittelijaa pipareineen.
Tästä suuntaamme kohti uuden vuoden toivottavasti lauhduttavia tuulia ja iloisia reenejä.

maanantai 20. joulukuuta 2010

Mistä on pienten koiranpoikien joulu tehty

 Joulu kurkistelee jo oven takana ja pakkanen natisuttaa viluisasti nurkkia saaden sukat pyörimään jaloissa.Takkaan halkoja nakkaamalla suloinen lämpö kietoo pojatkin rullalle lämmittelemään.Kylmimpinä päivinä ei kahta kertaa tarvinnut houkutella kun sisään juostiin hännät soikeina.
Poikien lahjat odottavat komerossa ja Jalo pääsee repimään ihka ensimmäiset lahjansa auki.

Lahjalistalla toiveissa runsaasti herkullisia makupaloja,pehmoisia leluja,puruluita,siankorvia,riehakkaita leikkejä,rapsutuksia ja rupsutuksia,autoilua ja pitkiä kävelylenkkejä.

Aattona poikien ruoka kupeista löytyy ehkäpä kalkkunaa ja maksalaatikkoa,joka vallankin Jalolle maistuu herkkujen herkkuna.

Tätä on poikien JOULU,iloista vilinää ja vilskettä sekä ehkäpä sitä tiukujen helinääkin.








sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Pakkaselle silmänisku



Kuulumiset ovat huuruisen kylmiä ja kuten kuvasta näkyy sohvalla lojutaan.Pienelle lenkille pakotimme itsemme ja totesimme aivan liian viluiseksi puuhailuksi.Kaksi koiraa ja ihminen kävelylle lähti ja kolme lumiukkoa palasi.
Kameraakaan ei tarkene käytellä.Reenit ulkosalla kannattaa unohtaa ja ihan vaan tylsistyä tykkänään.Kuka keksikään pakkaset?
Jalo kasvaa ja miehistyy vauhdilla.Ruoka maistuu loistavasti ja edelleen puppy linjalla ruokinnassa pysytään.Niilolle pitäisi tankata jotain tuhdimpaa sillä paino laskee herkästi.
Pakkasilla voi aivojumppaa sentään harrastaa,jonka seurauksena Jalolle sekä koko poppoolle kertyy kilometrejä ensi vuonna tasaiseen tahtiin.Palataan näihin myöhemmin.Viimeiseksi vielä kuva nimeltään hanki riekkujat.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Joulun toiveita


Jalo ja Niilo tervehtii kaikkia jouluvalojen ripustelijoita sekä piparin leipojia.Iloisesti haukahdellen toivotamme lämmintä joulun odotusta kaikille lukijoille.
Ollaan kirjoitettu pukille jotta muistaisi tuoksuvilla ja pehmeillä paketeilla.Kynttilän tuikkeessa koiranpojatkin viihtyvät luu hampaissa köllötellen.

lauantai 4. joulukuuta 2010

Muistojen aarteet

Näin joulun hiipiessä hienoinen haikeus nousee suruisena esiin.Combo piti juhlista,ainakin sai availla (repiä) paketteja hampaillaan auki.Herkut upposivat muutenkin loistavasti vaikkakin herkästä vatsasta johtuen kiellettyjä eineksiä oli runsaasti.
Lumesta herra myöskin piti,siinä sai peuhtaroida sydämensä kyllyydestä.Ihan äkkiä ei vilu myöskään yllättänyt,siitä piti huolen runsastakin runsaampi karvapeite.

 Combo oli oikea reissu jätkä,maisemat vaihtuivat ja kävely kilometrejä kertyi mitä moninaisimmista kaupungeista ja taajamista.Hotelleissa näyttely-reissuilla poika varmaankin huilaili lakanoissa sillä välin kun veli puursi kehässä.Aika eläväinen sankari hän elämässään oli.

Jotenkin sitä hitsautui vuosien saatossa yhteen niin että lopulta kaikki oli tavattoman helppoa.Enää ei tarvinnut sanoa minne mennään tai mitä tehdään milloinkin,ajat ja paikat olivat tuttuakin tutumpia.Tosin paikat kävivät auton ikkunasta liiankin tutuiksi,pari kilometriä ennen suosikki mestaa alkoi sellainen älämölö kaikua että joskus se vielä saattaa huvittaakin.Kuvassa Combo selvästikin nauraa,ehkäpä kesäiselle auringolle ja tuon katseen talletan ikuisesti mieleeni.


sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Jalon ensimmäinen näyttely


 Tampereella oli aika viluista hevosmaneesissa,mutta tulos ROP pentu ja kunnia palkinto häivyttivät kylmän loitolle.Jalo jaksoi ihmeteltävän hyvin kaikki kehät ja juoksussa oli vallan mainio.Toki alussa kaikkea uutta piti hieman haukahdella,mutta juttuun sisälle päästyä saattoikin jo vaikkapa haistella maneesin huumaavia tuoksuja.Arvostelusta poimitut helmet, erittäin tasapainoinen,lupaava luustoinen nuorukainen.

 Sunnuntaina palkitsimme Jaloa monin tavoin,kuten kylmää uhmaten Evon metsäilyllä.Niilo tottakai kirmaili menossa mukana,vaikkakin herkät tassut palelivat.Jaloa kylmä ei tunnu lannistavan.Hyppy hankeen ja menoksi.
Vielä napattiin koira puodista uusi lelu turpaan kiinni ja ehkäpä ensi viikolla jatkamme harjoituksia uutta intoa puhkuen.

tiistai 23. marraskuuta 2010

Ikenet esiin ja leikkimään

Kyllä kelpaa leikin tuoksinassa uutta purukalustoa esitellä.Vitivalkoista hammasta suu täynnä.Kurkkailun tuloksena näyttäisi ettei tuplia ole,kuten Niilolla ylhäällä.
Sunnuntain metsäily muiden koiruuksien seurassa sujui Jalolta loistavasti.Poika ei riehkannut mainittavasti ja mamiakin muistettiin tasaisin väliajoin.Tuntuu olevan sosiaalista sorttia sillä työpaikka harjoittelukin selvitettiin kunniallisesti.
Punnitus jäänyt väliin,mutta ruokailu vähennetty kahteen kertaan.Jalo pulskistunut ja Niilo hoikistunut olemattoman ruokahalun johdosta.Jalo vetää ruokansa miehekkään reteellä otteella ja Niilo nirsoilee viskomalla ruokaansa lattioille.Annas kuitenkin olla jos niitä viskottuja eväitä hamutaan,sotahan on silloin julistettu.Toisinaan Niilo nauttiikin ruokansa mieluiten ulkona,saunassa,eteisessä,lusikalla tahi täältä tulee juna leikillä.

lauantai 20. marraskuuta 2010

Sinä siinä lähelläin

Päivän leikit,ulkoilut ja ruokailut takana ja lähellä ihan kiinni oma kaveri.Pojat ovat niin ihania että toisinaan unohtuu katselemaan ja ihmettelemään poikien välistä ystävyyttä,joka päivästä toiseen syvenee.Niilo taitavasti opettaa Jalolle leikkien niksejä ja varmaan väliin yllättyy itsekin Jalon nopsasta oppimisesta.Hienoista uhmaa Jalon käytöksessä havaittavissa,etenkin luokse tulossa,mutta ehkäpä huomisessa koirinen metsä seikkailussa turhat kotkotukset jäävät lumien peittoon.
Usein olen kuullut kuinka lelut kestävät häviävän pienen hetken.Meillä taasen isältä  poikien pojille.Kuvassa siis pieni otos leluista,joista useat muutaman vuoden takaa.Komeroista löytyy lisää ja pihamaan ovat vallanneet kirkkaimmat muoviset oliot.Syystäkin kiertää lelu hyllyköt laput silmillä hokien en osta en.

lauantai 13. marraskuuta 2010

Diplomi myyrä

 Meille on sitten kotiutunut myyrä.Pihamaa näyttää kuokalla kaivetulta,onkaloihin olisi kiva istuttaa vaikkapa kukka sipuleita.Kuvassa monttu näyttää todellisuutta pienemmältä,tiedä vaikka kiinalainen huikkaisi joulun toivotukset pohjalta.
Koulutus saatettiin loppuun,siitäkin kuva mukaan.Täytyy kyllä sanoa että sosiaalinen tapahtuma kuten koulutus uppoaa myös emännälle.Kaikki turhat asiat karsiutuu mielestä ja keskittyy olennaiseen.Koirien kanssa puuhailun jälkeen olo on kuin olisi karistanut roskat nutusta.Suosittelen lämpimästi.
 Säiden haltijoista lempeämpi varmaan lomalla,kurjaa tihkua aamusta iltaan.Kamera jätetty suosiolla huilimaan ja kuva sato ei päätä huimaa.Tulisipa pian Joulu ja menisipä pian Joulu.Vuoden alusta matkaamme jo kohti valoisampia aikoja.


sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Lumihippuja ja jätski heppuja




Sunnuntain kunniaksi ulkoilulle otettiin mukaan uusi kamera.Kamera on vanhaan verrattuna suuri ja matkustaa kaulalla roikottamalla.Säädöt ja asetukset vienevät aikaa,mutta onneksi kuvista tunnistaa tutut tyypit.Toiveissa olisi saada pojista liikkeessä olevia kuvia ja tällä en tarkoita paikallista kauppaa.
Pyhät vilahtivat osittain ihanan joutilaisuuden parissa ja osin suloisen pitkillä metsä reissuilla.Jalo kävi myöskin avaamassa äänensä kirpparilla ja harjoitteli ihmisvilinässä seuraamista.
Valkoinen esiintyi teemana viikonloppuna,sitä tihuloi taivaalta märkinä rätteinä ja sitä ahmittiin jäätelönä Jalon täyttäessä viisi kuukautta.
Poikien kanssa muistelimme myöskin Comboa ja sytytimme valkoisen kynttilän haudalle.

perjantai 5. marraskuuta 2010

Hienohelma ja Rapa Reiska



Mielenkiintoista seurailla poikien luonteiden erilaisuuksia.Niilo on aina ollut tarkka ruuastaan,kuppiin ei toista kuonoa työnnetä salaakaan.Jalo taasen lahjoittaisi vaikka hyväntekeväisyyteen osan muonastaan.Ulkoillessa Niilo on pojaksi todella siisti,hyräilee varmaan mielessään vesilammikot kiersin kaukaa.Jalo taasen pamahtaa keskelle rapaa ja antaa roiskua.Tehosteena mutaa voi kaivaa tassuilla että saadaan viimeinenkin karva roikkumaan ruskeaa liejua.
Niilo lyöttäytyy herkästi kainaloon ja illat usein nyhjätään poski poskea vasten.Jalo taasen häipyy sukkelasti omiin oloihinsa ja vetäisee tirsat omassa ylhäisyydessään.
Koulutuksesta vaikea sanoa vielä mitään,mutta Niilo ollut aina erittäin aktiivinen ottamaan oppeja vastaan.Jalosta ehkä koulutuksen parasta antia vielä muut koiruudet ympärillä ja varsinkin yksi tosi nasta tyttö.Niilosta saa muuten hyviä kuvia,tuntuu että oikein anelee,kuvaa minua.Jalo taasen kuvauttaa mieluusti häntänsä,kuonon päänsä tahi kuten tuossa katselee muina miehinä muualle.
Että ne on ihkuja ja ihan vaikka hiekka häiskinä.

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Lokakuun kummitukset

Viimeistä viedään eli lokakuun päivää ennen siirtymistä marraskuuhun.Tiedossa pimeää,kostean loskaista harmautta runsaalla kauhalla annosteltuna.Kellotkin rukattiin niin että aamuisin tuskin enää eteensä metsässä näkee.Siirryttävä otsalamppuun,mutta kyllä päätä saa ahkeraan heilutella että näkee missä pojat viipottaa.
Halloween yllätti,pellolla oudonnäköisiä olioita havaittu.Kuvassa aineistoa tapahtuneesta.
Viikko sujui tuttuun tyyliin.Koulutusta,irronneita hampaita ja Jalo ilmoitettiin ihka ensimmäiseen näyttelyyn.
Kentällä koulutus sujuu kohtalaisen hyvin,mutta pihalla huomion varastaa ympäriinsä lojuvat lelut.Tuossa huomasin että taitaa olla suu pipi,koska siankorvaa ei rouskuteta vaan mässytetään pehmeäksi levyksi.
Suhteellisen kivasti tallusteltiin lenkki Padasjoen maisemissa ja muuta uhkaavaa ei nähty kuin järkyttävän oudon mallinen muovi letku.Karvat kohti taivasta ja sivu tanssilla ohitus.
Jalon paino 23 kg eli tasaisen varmasti ylöspäin mennään.Niilon paino pysyttelee 33-34 kg eli suhteellisen sutjakka poika.Onnellisen oloisia koiruuksia.

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Sumua ja tassu kiitoa


 ¨Viikko on vilahtanut ainakin Jalon osalta uusien haasteiden parissa.Torstain koulutus aloitettiin kaveri kävelyllä ja siitä jatkettiin kentälle.Yllättävänkin hyviä seisomisia saatiin aikaiseksi ja kontaktin luominen onnistui vallan mainiosti.Niilon viikko on sisältänyt hienoista uhmaa ja elvistelyä.Tartteehan sitä jotenkin päteä.
Sunnuntaina Evo oli verhoutunut kosteaan usvaan ja hienoinen jääriite sai pojat ilakoimaan rannan tuntumassa.Eihän se tassujen alla kestänyt,mutta kivaa oli.Viikkoon sujautettiin eläinkaupassa asiointia,Päijänteen sumuista maisema ihailua ja työpaikka harjoittelua.Tiivis täysi viikko kaikkineen ja säiden haltijoita ei voi kun kumartaa.Täysillä on menty.




Laituri poseeraus


Päijänteen maisemissa

maanantai 18. lokakuuta 2010

Vielä on syksyä jäljellä

 Syksy ihanasti viipyilee auringon paisteena saaden ulkoilemaan tavallistakin enemmän.Kesää on vielä jäljellä ainakin loma päivien muodossa.Poikien kanssa on tassuteltu metsää ristiin rastiin ja yritetty väliin tarttua haravaan.Huonolla menestyksellä.Mikään ei ole tuntunut niin tahmealta kuin lehtien riipiminen maasta.Toki lehti kasaa voi kaivaa,tonkia,levittää ja vaikkapa piiloutua sekaan.Jalokin yllätti kätkemällä annetun luun ja iltasella käväisi poimimassa sen kätköstä takaisin kaluttavaksi.
Koulutusta on väliin ajan puutteen vuoksi tehostettu.Niilo jätetään paikalle ja Jalo harjoittelee seuraamista ympärillä häiriönä.Viiden minuutin päästä palkataan.Maahan menoa voi myöskin toteuttaa ryhmä työskentelynä.
Ymmärrettävästi parhaat tulokset saavutetaan yksilö tasolla,mutta parempi
tämäkin kuin ei mitään.Ihan parasta kuitenkin on pojat ja se mieletön ilo, minkä touhu tassut pelkällä olemassa olollaan saavat aikaan.Ehkäpä tuleviin harmaana riippuviin loska päiviin sujahtaisi pieni pala lämpöä syyspäivistä.




lauantai 16. lokakuuta 2010

Hämmästyksen kummastus

 Yllä oleva otsikko kuvastaa viikon tapahtumia koko lailla hyvin.Torstaina riensimme Jalon kanssa ihka ensimmäiseen koulutukseen ja kahlasimme tunnin lävitse rännän ja tuulen piestessä turpiamme.Elementtinä lumi on pojalle pienen elämän uusia asioita ja siinä riittää tutkittavaa seuraavalle päivällekin.
Lauantaina hujautimme Mänttään saksanpaimenkoira näyttelyyn ja tällä kertaa palloilimme ainoastaan fiilistelemässä.Jalo poukkoili kentällä uteliaan terhakkaana ja kavereita riitti haisteltavaksi asti.Jalon luonne näyttää kehittyvän avoimen sosiaaliseksi ja edes kehän laidalta kajahteleva ampuminen ei miestä hetkauttanut.Niilolla taasen viikko on sujunut valtavan harmistuksen merkeissä.Torstain koulutus on perinteisesti ollut Niilon keikka ja venähtänyt kuontalo autossa kertoi kaiken kun Jalo kammettiin ulos.Näyttely alueella Niilon vuoro taasen oli pitää auto liikkeessä haukkumisen voimin.
Ehkäpä lauantain metsä kierros ja siankorvat pelastivat Niilonkin mieltä.

sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Tuuloksen ryhmis


Näyttely päivä takana ja melkoisen tarkan syynin jälkeen tulos avoimessa eh ja kilpailu luokassa kolmas.Taas kerran tuli huomattua Niilon heikkous seisomisessa,asento vaan ei tahdo pysyä.Tänään oli siinä erityisen heikkoja hetkiä.Arvostelussa oli kuitenkin paljon hyvääkin,joten ollaan kokonaisuuteen ihan tyytyväisiä.Jalo kierteli alueella ja kokemus uuvutti poikasen täysin.Niilon kanssa samassa kehässä asteli myöskin veli.Pojat tunnistivat toisensa ja jälleen näkeminen oli vallan iloinen.Tästä taas kohti uusia haasteita.

lauantai 9. lokakuuta 2010

Lauantain huumaa

Pojat etsimässä piilotettuja makupaloja

Niilon syksyinen potretti

Ja mitenkäs toiselle korvalle kävikään?

Silputtuja oksia

Siankorvaa kuonoon
Lähinnä kuvien päivitystä lauantailta.Letkeää ulkoilua,makupaloja piiloon pusikoihin ja mättäisiin,tanssia syksyn lehtien kanssa ja siankorvilla mässäilyä ulkoilun päätteeksi.Niilolla lisäksi lauantain sauna-vuoro,pyyhe ja pesuaine pienessä kassissa odottavat.Huomenna aikainen herätys.Toivottavasti mitään räntää ei ala taivaalta satamaan,kuka sellaista kaipaa.Mieletön kuorsaus alkoi kaikua lattia tasolta,onnellisia ukkoja.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Sinäkö se oot

Mitään erikoisempaa ei ole tapahtunut.Elämä rullaa työn ja poikien kanssa oleilun parissa.Postia odotellaan kuin kuuta nousevaa,sillä Jalon kirjojen olisi aika saapua että saisi pojan ilmoitettua näyttelyyn.Vielä reilu viikko ja Jalo aloittaa koulutuksen.Niin nopeasti pienestä karva pallosta kuoriutui iso koiranpoika.Ainakin luulen että Niilo yllä olevassa kuvassa miettii,oletko se todellakin sinä?.Tuuloksen näyttelyyn on ilmoitettu mahtava määrä koiria,sakujakin saapuu paikalle 26 kpl.Tiedä sitten kuinka käy,ensimmäistä kertaa jätämme juniori ja nuorten luokat ja siirrymme avoimiin.Näyttelyissä on kuitenkin ihan oma maailmansa ja pitkän matkan reissuilla yhdistyy lomailu kätevästi samalla.
Hiljaista..pojat meuhkasivat parin tunnin ajan,painivat sängyllä,jurisivat juttuja toistensa suihin ja heittelivät lelukopan sisällön lattialle.Pienen ulkoilun jälkeen nauttivat maksa makkaraa ja viiliä ja tuhisevat nyt unessa.Tässä voisi vaikka sukeltaa television ihmeelliseen maailmaan.

sunnuntai 3. lokakuuta 2010

Kirppiksellä ja metsässä

 Allekirjoittaneella on ollut lupa nauttia muutamista vapaa päivistä ja kerrankin sää on ollut suosiollinen.Niilo on saanut loikkia riemusta riehakkaana metsässä puiden ja kantojen ylitse.Autoakin liikuteltiin niin että Jalo pääsi Lahteen torille rapsuteltavaksi.Silmät hämmästyksestä soikeina poika ihmetteli perjantain ruuhkaa.Kaupungista tuliaisena raijattiin savustettuja luita ja niissä onkin riittänyt rouskuteltavaa.Sunnuntain Jalo vietti koiramaiseen tapaan tassutellen kirpputorilla.Mitään mainittavaa ostettavaa ei tassuihin tarttunut,mutta ihailijoita riitti myös yllin kyllin eikä Jalo siitä ollut ollenkaan pahoillaan.Niilo sai myös huomiota kävelyn muodossa vaikkei ostoksille mukaan päässytkään.Tällä hetkellä molemmat vetelevät unta kuonoon ja ehkäpä uneksivat kaikesta kivasta.
                                                                                                                                                  

torstai 30. syyskuuta 2010

Nuori mies neljä kuukautta

Esitteillä Jalon uudistunut luukki.Korvat ovat parin päivän ajan pysytelleet ylhäällä ja yksi upo uusi hammas loistaa edessä.Tehoste rokotuksessa käväistiin viikolla ja vaaka näytti lukemaa 17,3 kg.Ruoka maistuu edelleen kohtuullisen hyvin ja sitä tankataan  kolmesti päivässä.Jalo aloittaa lokakuussa näyttely-koulutuksen ja siitä onkin sitten hyvä pienen ponnistaa ensimmäisiin näyttelyihin.

sunnuntai 26. syyskuuta 2010

Pojat puhuu

Jalo "Viittiks vilkasta näitä hampaita,meinaan ku ikenet on ihan tulessa ja tekis mieli jyrsii ihan kaikkee?"
Niilo "No hätä veliseni,kuuluu asiaan ja usko pois pian helpottaa ku ne lähtee irti siis hampaat"
Jalo "Kauhee ja siis millä mä sitten sian korvat sun muut pureksin?"
Niilo "Höhlä,sä saat uudet paljon vahvemmat tilalle"
Jalo "No en ihan kässänny,mutta kiitti vinkistä."

perjantai 24. syyskuuta 2010

Neuvolassa


Lahdessa piipahdettiin hieman astelemassa suuressa maailmassa.Yllätys oli melkoinen kun pesulan puntarissa
Jalon paino kipusi kuuteentoista kiloon.Kaikkia koiria olemme punninneet vauvana samassa paikassa ja pesulan tätit aina kyselevät että tänäänkö olisi taas neuvola käynti.Muuten elämä rullaa entiseen malliin poikien kesken ja kuvissa olevalla pellolla kirmailtiin kauniin päivän saattelemina.Hampaat ovat vielä vaihtumatta,mutta ehkä hienoista ikenien turvotusta saattaisi olla havaittavissa.Korvat,ne korvat,tulevat olemaan korvat,sillä hienoisen häivähdyksen ajan säikähtää mitkä tuolta oikein nousi ylös.
Ensi viikolla tehoste rokotukseen ja Niiloa pitäisi koutsia ensi kuun näyttelyyn.Toivotaan että opit eivät kokonaan ole unohtuneet ja emme löydä toisiamme kehän ulkopuolelta ihmettelemässä sormi ja tassu suussa.