perjantai 31. tammikuuta 2014

Ostoksia ja ulkoilua

Hei kaikille ja pakkanen hellitti ja jäälle pääsee. Tänään vapaan kunniaksi sinne kiirehdittiin ja että ukot ottivat ilon karvaisista rinnoistaan päästellen menemään. Onneksi Niilo pitää sen verran ääntä että mahdolliset pupujussit häippäävät näkyvistä.
Mikä siinä muuten on että ikää kun tulee lisää ääni kovenee ja kimenee. Onko minullekin ehkäpä käynyt niin, kertokaa tutut jos huomaatte minussa sellaisia piirteitä.
Kisat lähestyy ja reeniä jaksaa jaksaa. Tänään hiottiin esteen ylityksen käännöksen jälkeistä suoruutta. Palkkasin usean yrityksen jälkeen vasta täysin onnistuneesta asennosta. Olen huomannut että kun jaksaa vaatia niin Niilokin keskittyy ja yrittää parantaa palkan eteen. Meillähän se palkka Niilolla on PALLO. Mikään muu ei ole niin kiva. Kunhan ei ole tennispallo. Tennispallo ei ole palkka.


Huomenna ihanaa löysäilyä että ulkoilua . Sunnuntaina Jalon oma päivä treffien merkeissä ja jos nuoret saisi vielä keskittymään reeneihin hallissa. Syön muuten tässä suu ihan täynnänsä Maraboun uutta pähkinä  suklaata. Sairaan hyvää. Mutta enhän mä voi teille tässä suklaaksi muuttua.



Löysin aivan ihanan paikan tilailla uusia pantoja, Jalohan katkoo pantoja ihan mennen tullen. Vaarallista. Ensimmäinen malliston uutus löytyi Peten koiratarvikkeesta, jossa on aivan mielettömän hyvä palvelu. Tilausta sisään ja seuraavana päivänä paketti löytyi kioskin takahuoneesta. Zooplus saa minulta tai ei saa yhden aiemman tilauksen jälkeen yhtään tilausta. Muilla onnistunut loistavasti. Älkää edes kysykö.


sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Se ei tykännyt lähtee

Minulla pitäisi olla upeaa kerrottavaa päivästä ja kaikista kivoista jutuista joita opimme. Vaan eipä ole. Aamulla heräilin ajoissa käyttämään ukot ulkona ja siitä sitten lämmityksessä olevaan autoon Jalon kanssa. Auto ei käynnisty. AUTO ei käynnisty. Paniikki. Eihän se sitten halunnut lähteä tokoilemaan, väsytti varmaan kaiken maailman reissut. Tuleehan noita, mutta harmituksen määrä tokoilu päivän, odotetun ja toivotun, oli suuri. Suunnitteilla oleva koulutus olisi ollut yksilö ohjauksessa olevaa ja osittain yhteistä tokoa, mitoitettuna juuri oman koirasi tarpeille. Kouluttajana Heini Seppä.

Muutama muukin reissu suunniteltu, mutta ollaan niistä ihan hiljaa ettei herra auto saa vihiä. Saattaa mieltään jälleen mokoma osoittaa. Olisin niin mieluusti jakanut päivän kanssanne. Minulle  on ilmestynyt kaksi uutta lukijaakin. Onneksi jaksatte mukanani. Hyvityksenä muutamia kuvia ja palaillaan iloisempien asioiden ja kuulumisten kera.






Ja katsokaa kuinka ihana gorgi lapsukainen minua töissä kävi tervehtimässä ♥



                   Tervetuloa Reeta ja Nanne, toivottavasti pystyn tarjoamaan joitain kivoja hetkiä ♥

maanantai 20. tammikuuta 2014

Toko Riihimäki

Sitä sitten jäätiin tavoitteesta 5,5 pojon päähän. Kyllähän se hieman kirpaisi, mutta täysillä eteenpäin. Parasta kisassa oli Niilon parantunut kontakti ja asento. Korjaamista löytyy jälleen ja se mikä oli aiemmissa kisoissa hyvin, oli taasen nyt aiempaa alempi suorituksena. Liikkeestä maahan meno sujahti loistavasti ja ennen aikaista nousua sivulle siirryttäessä ei tapahtunut, tosin ei meinannut sitten nousta lainkaan ;) Liekö keinonurmella niin mukavaa loikoilla.
Esteessä hyppy oli nopea, mutta kääntyi liikaa sivuittain toisella puolella. Piippasi hieman, mutta piippasi siellä kovempaa muitakin. Turha huolestua moisesta.
Tuomari oli melkoisen tiukka ja tuntuiko minusta että koska kyseessä oli sakemanni kaikki olisi tarvinnut tehdä astetta paremmin. Eihän siinä mitään, alkaa nää alokasluokan liikkeet puuduttaa, avo? no jaa, eiköhän me se tulos haeta kuitenkin tuosta.
Erityisen ylpeä olen Niilon käytöksestä ahtaassa hallin eteisessä. Koiria iholla kiinni ja minkään laista urinaa ukko ei päästänyt, vaikka itse hieman hikikarpalot otsalla siellä pujottelin. Melkoisen haastava päivä kaikkiaan on ajeluineen päivineen. Hullun hauskaa !


lauantai 18. tammikuuta 2014

Pure Pakkanen

Kiitos kaikille ja anteeksi niille joille edellisen tekstini anti ei auennut. Liippaan uudella tekstillä hieman aiempaa ja puhun pakkasesta. Lähinnä pakkasen vaikutuksesta koiraan. Yleisesti pienemmät puetaan herkästi, mutta suuremmat rodut jätetään ilman vaatetusta. Olenkin pohtinut manttelin, vai miksi niitä kutsutaan pukemista Niilon päälle, jos pakkaset jatkavat meidän kiusaamista.

Jalollahan ei ole pakkasella minkäänlaista ongelmaa. Mitä enemmän palelee, sen mukavampaa hangen sisään on kietoutua. En ymmärrä. Siellä jopa kellitään ja annetaan pakkasherran puraista mustaa kuononpäätä.
Entäpä jos pakkasesta tulee niveliin kipuja? Olisiko tämän voinut estää jonkinlaisella suojauksella ja onko kylmyydestä aiheutunut kipuilu lääkityksen paikka? Kuinka te suojaatte koiranne pakkaselta ja minkälaiset kipu rajat teillä ja koirallanne pakkasella on ?


torstai 16. tammikuuta 2014

Lääkitään..kö

Seuraavaan aiheeseen innoitteen sain meikkipussistani. Kyllä kuulitte oikein. Sillä tuo valkoinen, helmi koristeltu pussukka sisältää lääkkeitä. Sieltä löytyy buranoiden ja omien antibioottien lisäksi hurjasti koirien lääkkeitä. Combonkin lääkkeitä sieltä vielä löytyy. Siitä lähdetäänkin kolmio retkelle. Ajatelkaa kolmiota jonka ylimmässä sakarassa on koiran terveys, alhaalla toisessa sakarassa ruokinta ja viimeisessä sakarassa lääkkeet. Yleensä kun koiran terveys pettää yleisin aiheuttaja on allergia, vatsa oireet ja erilaiset selittämättömät kutinat.
Tästä valutaan mäkeä alas lääkäriin ja yleisin mitä epämääräisissä oireissa käteen jää on juurikin lääkkeet. Kortisonia, antibioottia ja myös kipu lääkkeitä. Vaikutuksen hälvennyttyä noustaan taas ylös terveys sakaraan ja pian valutaan jälleen alas.
Minä olisin jo koukannut pikapikaa ruokinta sakaraan ja alkanut etsiä syitä ja seurauksia. Kuinka valtava vaikutus ruokinnalla kuitenkin on. Tällä en tietenkaan tarkoita vakavia sairauksia. Ne on hoidettava lääkkeillä, leikkauksilla, mutta joissain tapauksissa synty mekanismi kyseiseen sairauteen saattaa juontaa juurikin ruokinnasta.
Se pussi tosiaan sisältää erilaisia kipu lääkkeitä sekä antibiootteja. Lääkkeitä jotka olen huolinut ja maksanut mukaani, mutta jättänyt käyttämättä. Koiran ontuminen ei mielestäni ole ensisijainen antibiooteilla hoidettava sairaus. Kortisonia välttelen viimeiseen asti. Kipulääkkeitä annan tarvittaessa.

Ja missä vaiheessa alettiin koiran sairastuttua hoitokeinona käyttämään nappuloita? Loppu elämän " lääkitys " hoitavilla papanoilla. Minä en aivan ymmärrä, mutta eihän minun toki tarvitsekkaan.
Heitän ilmaan ajatelman että mahdollisimman moni ottaisi haasteen vastaan ja bloggaisi omasta suhtautumisestaan koirien ruokintaan, lääkkeiden käyttöön ja mitä olette havannoinneet muuttuneen, jos olette muuttaneet jotain oleellista koirienne ( tai kissojenne ) vaihtuneessa lääkityksessä/ruokinnassa.


maanantai 13. tammikuuta 2014

♥ Sydän mukana ♥

Pitemmän aikaa olen pohtinut ihmisen halua ottaa koira itselleen ja eritoten saksanpaimenkoira. Rodun tietämys saattaa olla heikonlainen ja suloinen mussukka valtaa alaa. Kuinka kiva sen kanssa on viettää pentu aikaa. Lällätellä ja syöttääkin ihan mitä sattuu, unohtaen että laadukkaaseen kasvuun tarvitaan laadukasta ruokaa ja erityisen paljon sosiaalistamista heti alusta alkaen.
Sitten päästäänkin heikoille jäille kun paapero kasvaa ja alkaa käyttää hampaitaan ja voimiaan niin lenkillä kuin kotonakin. Miten tässä näin kävi? Ulkoilu alkaa tuottaa tuskaa, jos sinne edes enää hirviää lähteäkkään. Koulutuksista tuskin on edes kuultukaan ja jos ollaankin, ne eivät kiinnosta lainkaan. Helpoin tie on ottaa netti kouraan ja paiskata ilmo, ostakaa ostakaa! Tai hypähtää autoon ja lähteä viimeiselle reissulle yhdessä :( Mulle tuli allergia, miehellä kutisee nenä, anoppi häipyi ( mikä tosin saattaa olla plussaa) ja leikkauskaan ei auttanut. Allergiaan.

Toiveissa olisikin kaikille saksanpaimenkoiraa harkitseville ensimmäistä kertaa. Ottakaa asioista selvää. Tämän jälkeen tehkää se vielä kymmenen kertaa. Tavatkaa kasvattajia, kasvattajia, älkää keltaisen pörssin kavereita. Kertokaa toiveistanne. Minkälaisiin oloihin, kenen kaveriksi. Koirat ovat erilaisia, samasta pentueestakin. Juuri sinulle kyllä löytyy juuri sinun koirasi. Viimein olette yhteisen elämänne alussa, joka saattaa kestää reilusti kymmenen vuotta ja SINÄ olet vastuussa tästä hurmaavasta olennosta, koko hänen elämänsä. Toimi vastuullisesti, ole turva tuki kaikissa elämän louhikoissa. Jokaisen elämä saattaa muuttua peruuttamattomasti, asioista joihin et itse voi vaikuttaa. Toimi myös siinäkin tapauksessa oikein. Koira ei ole heittopussi, vaan toivottavasti järjestelmällisen ja huolellisen kasvatustyön tulos, josta tulee ja saa olla ylpeä.



sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Toko Turenki

Me ollaan aika happy happy tällä hetkellä. Turenki kutsui lauantaina ja siellä meinasi käydä aluksi köpelösti. Ilmoittautumis hetkellä tajusin koiria olevan alokasluokassa 24, kyllä !! Laskin ja laskin kuinka monta koiraa menisi tunnissa ja päädyin viimein siihen että ainakin kaksi tuntia kuluisi.

Aloiteltiin kuuden ryhmissä paikka makuu ja oltiin viimoisessa ryhmässä. Makuu asento jäi hieman vinoksi, mutta pysyi. Palattuani vierelle pompahti hieman liian aikaisin ylös, josta 9 pistettä.
Lähdin sitten ukkojen kanssa ulkoilemaan ja palattuani kahden tunnin päästä minua jo huudeltiin pitkin pihoja. Uskokaa pois, 23 koiraa kahdessa tunnissa. Siitä sitten sydän kurkussa henkeä pidätellen juostiin Niilon kanssa kehään ja olisiko ollut onnikin, koska meitä ei jännittänyt lainkaan. Hieman hävetti. Päiväni Turengissa tomaattina.

Kaikki meni kuitenkin hyvin, tosin liikkeestä maahan menosta saimme 7 ja en muistanut kysyä pamahtiko hitaasti maahan vai mitä? Liikkeet kuitenkin tehtiin kunnialla, ainoa korjaamisen paikka on jälleen asento. Se meinaa hieman vinoutua. Hurjasta harjoittelusta johtuen olen ennenaikaisen pomppaamisen saanut muista liikkeistä pois. Pisteitä saimme 164 ja ykköstulos. Jammi. Vielä yksi niin olemme saavuttaneet yhden tavoitteistamme.

Seuraavaksi tulilinjalle jotuukin Jalo, jonka kanssa lähdemme tokoa tahkomaan päivän kurssille. Olisi tavoitteena saavuttaa Bh keväällä ja siitä mietitään minne suuntaudutaan.
Tänään sunnuntaina levätään ja sanaa toko ei enää mainita. Mikä toko, en ole koskaan kuullutkaan.




maanantai 6. tammikuuta 2014

Seuroissa

Siinä ne pyhät solahtivat nopeasti ja varkain. Laiskottelun makuun ( mihin?? ) päässeenä on vaikeaa orientoitua huomiseen. Ruukku tilausta pukkaa ja multaa pitäisi kaiketi jo suunnitella viherpeukaloille. Tehtiinhän me kaikkea kivaa ja vähemmän kivaa, siivoilu ja taas siivoilu. Aloitettiin kämpästä, jatkettiin autoon, puunattiin saunaa ja siinä vaiheessa kämppä oli jo sekaisin.

Ehdittiin tavata Jalon kanssa Evolla kaveria koirineen, tokoilla ja liittyä Tuuloksen koira kerhon jäseneksi. Nyt olenkin Jämsän, Padasjoen sekä Tuuloksen seuroissa mukana ja voin yrittää ehtia mahdollisiin reeneihin edes jonnekin. Tuuloksella tuntuu olevan mukava meininki ja on ihanaa päästä osaksi porukkaa ja joitakin jäsenistä olenkin tavannut sekä vapaalla että kisoissa.

Kisat sen kun lähestyy ja Niilo kiljuu. Mitä vanhemmaksi ukko käy sen malttamattomampi ja riehakkaampi hänestä tulee. Tosin tottelevaisuus on a-luokkaa, sillä tunti sitten pimeällä pellolla joku lähti melkoisen läheltä äkäiseen ja Niilon kirmattua perään yhdellä seis käskyllä stoppasi ja palasi viereen. Minä siinä liinassa roikuin viimeisillä voimilla Jalon uhmatessa valjaiden kestävyyttä. Selkä parka.





Kuinka ihanaa kaksi uutta lukijaa liittyi joukkoon ja sain lisää luettavaa. Tervetuloa tytöt, SK ja Annika ♥

Huomenta


keskiviikko 1. tammikuuta 2014

1.1.2014

Vuoden 2014 ensimmäinen päivä. Pakko päivittää että saa blogin puhtaaksi ja uudeksi. Uskomatonta kuinka kauan olen jaksanut tätäkin kirjoittaa. Uskomattominta on kaikki ihanat kommentit ja uudet lukijat sekä " vanhat " uskolliset. Kiitos kaikille teille ja nauttikaa kukin tavallanne uudesta mahdollisuudesta. Niin mekin yritämme tehdä ja vaikka kaikki ei aina onnistu ( useimmiten ei ) niin me jaksamme ajella, varailla yöpaikkoja ja kisata sekä reenailla. Tämän harrastuksen myötä olen kuitenkin saanut mahtavia kokemuksia, ystäviä ja kaikkea ihanaa. Ihanaa Uuden Vuoden alkua ihan jokaiselle. Todella ♥

Ja tervetuloa sinulle Sanni. Olenkin ilokseni löytänyt blogisi. Aivan ihania kuvia, aivan ihanista koirista ♥