maanantai 30. kesäkuuta 2014

Ropinaa

En tiedä teidän kaikkien asuinkuntaa, mutta täällä sataa. Päivittäin ja yleensä kaatamalla. Helteestä en todellakaan välitä, mutta alkaa vaivata motivointi koirille että asiakkaille. Puhuinko todella asiakkaista. Meidän piskuisesta kylästä asiakkaat katosivat. Jättivät mökkinsä, pakkasivat kimpsunsa ja suuntasivat kuka etelään tai ihan oikeaan etelään.
Minulla onkin kaksi isoa ongelmaa. Saada asiakkaat takaisin kylään ja tekemistä ukoille. Sadetakki päällä ollaan kyllä ulkoiltu, mutta hei tuo reenaaminen kaato sateessa alkaa hieman harmittaa.

Ihan vapaasti saa ratkaista ihan kumman tahansa vaikeuden. Muistakaa että ukot ovat jo syöneet puruluita rekallisen, kastuneet tuhannesti, autoilleet satoja kilometrejä, saaneet haleja ylen palttisesti, etsineet piilotettuja nameja asunnosta ja vaikka mitä. Asiakkaat saaneet mainontaa ja vielä hiukan mainontaa. Ostakaa vesipatja, hiiliä, hyttysmyrkkyä, uimapuku, aurinko rasvaa, hah haaa :)

Kuinka te jotka olette ikuisen suihkun alla selviätte. Villapaitaa tiukemmin päälle ja mopin varressa kuraa pyyhkien.Kertokaa ja jakakaa vinkkejä. Ihan vaikka FB kommenteissa innoksi muillekin.




maanantai 23. kesäkuuta 2014

Jussin jälkeen




Juhannus vilahti rauhallisesti kotosalla, vaikka alitajunta olisikin halunnut maiseman vaihtoa. Koirat kyytiin ja baanalle, määränpää tuntematon. Siinä olisi unelmaa tyyliin kaikesta irti ja pois. Hauskuutin kuitenkin itseäni ajelemalla poikien kanssa siellä täällä rahoja tyrkkäämässä yö säilöön ja Evolla Jalon reffeillä.

Sunnuntaisella reissulla hienoisesti säikäytti edellä ajavan autoon eteen loikkaava peura. Onneksi molemmat ajelimme 70-80 ja jarrutus riitti estämään molempien vahingot. Pelottavaa kuinka se vaan loikkasi puskasta. Komealla kaarella. Olenkin miettinyt illalla kuinka kävisi jos joutuisin jarruttamaan ihan täysillä lujassa vauhdissa ja ukot lentäisivät takaa ohuen verkon läpi. Pelottavaa. Kuinka olette varautuneet tällaisiin tilanteisiin ja jos on sattunut moisia, oletteko selvinneet fyysisesti ja psyykkisesti tilanteesta? Psyykkisesti mietin kuinka kauheaa olisi kärsivä eläin konepellillä. Minä pieni suuri eläinsuojelija tuskin kykenisin tekemään mitään järkevää avuttoman auttamiseksi vai tulisiko se jostain syvältä tahto auttaa.


Tervetuloa Leetta joukkoon seurailemaan ukkojen touhuiluja ja FB sivustolla päivitetään lisää koulutuksista ♥ Kivaa kesän jatkoa sinulle :)


tiistai 17. kesäkuuta 2014

Juhannus viikolla

Niilo on vähän ku viini. Paranee koko ajan vanhetessaan. Nykyisellään viisivuotiaana se alkaa muistuttaa ihmisen ajatusta ja hämmästyttävintä on arjessa kuinka se osaa jo kaiken. Minne mennään, mitä tehdään, milloin nukutaan ja parasta on se uskomaton tarmo mikä ukossa asuu. Aina valmiina toimintaan, mutta osaa myös rauhoittua tarpeen vaatiessa.

Jalo taas pysyy edelleen mussukkana. Turhia se ei koskaan ole hötkyillyt ja osaa todella rentoutumisen taidon. Aamuisin ukko on suloinen maatessaan omalla karvaisella viltillään unesta lämpimänä. Siihen tukkaan on kiva painaa aamuisin suukko jos toinenkin. Neljävuotias rakkaus pakkaus.

Parasta kaikessa on olla hirmu tärkeä. Maailman tärkein asia jollekkin. Ehdoitta. Kyselemättä. Vaatimatta. Ihan vaan olla ♥



     Samalla toivotamme aivan ihanaa JUHANNUSTA omistajille ja karvaisille kamuille ♥

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kuuleeko kukaan

Paljon olen taas pohtinut elämän vääryyttä. Miettinyt ystävienkin kanssa koira kohtaloita ja terveyksiä. Tai terveyttä jota kaikille ei anneta. Minulle ei tule koskaan aukeamaan miksi ihmiset ottavat koiran, varsinkin saksanpaimenkoiran, jolle ei edes ole mahdollisuutta suoda turvallista kotia. Sydämeen sattuu heitteille jätetyt koiran pojat hämillään ihmisen pahuudesta ja välinpitämättömyydestä.
Sitten ne koiran poikaset joille rakastava koti on suotu kaikilla mahdollisilla elämän rikkailla eväillä. Pudotaan onkaloon jossa terveys ei olekaan mitä toivottiin. Vai olisiko niin että ainakin niissä perheissä jaksetaan hoitaa myös vastoinkäymisten edessä?  Minä kuitenkin niin tahtoisin käydä ravistelemassa ihmisiä, herättelemässä ja huutamassa TIEDÄTKÖ IHAN VARMASTI MITÄ TEET KUN OSTAT TUON KOIRAN !!!!




Sitten koulutuksiin ja niiden hankaluuksiin. Minä niin tiedän että avoin luokka tulee kuorruttamaan hiukseni harmaiksi. Me ostettiin uusi kapulakin kun entinen on mälvätty suuhun tunkeutuviksi tikuiksi. Mutta me yritetään ihan uhallakin. Muutenhan Niilo on huippu oppilas. Valokuvatessakin riittää kun sanoo mene tuonne ja tuotakin aita kuvaa ottaessa riitti kierrä aidan toiselle puolelle, hyppy, paikka käskyt ja sain kuvailla aivan rauhassa :)