perjantai 26. joulukuuta 2014

Sydämen asialla

Joulu siinä vilahti mukavasti joulutta. Töissä saa pukin naamoista ja punaisesta aivan tarpeekseen. Päivitetään nyt reilu viikko sitten Jalon käynti Tampereella maha/oksennus tauti epidemian takia.

Kokeita otettiin ja maha, keuhkot ja sydän kuvattiin. Sydän kysyy joku, noh lääkäri oli kuulevinaan sivu äänen ukon sydämestä, joka osoittautui onneksi aivan vääräksi :)  Pienen paniikin se aikaan sai ja kaksi unetonta yötä vietin kieriskellen ja pohtien josko Jalo raukka minulta otetaan pois. Lääkäri kun muisti mainita sakemannien perinnöllisestä sairaudesta, siis sydän että siinähän voi elää kaksi kuukautta toteamisen jälkeen. Kamalaa.

Noh soitoilla sisään Seppo Lambergin hellään huomaan Lahden Univetiin ja tunnin sydän ultran jälkeen reipas Jalo sai täysin terveen sydämen paperit ja vieläpä loistavilla arvoilla. Huikeilla.
Ja kiitos huippu ammattilaiselle ja osaavalle lääkärille, en voi kuin suositella.

Minulle tämä oli maailman paras joululahja ja kaikki muu alkoi tuntua turhalta. Kunhan vaan saan noihin untuvaisiin karvoihin vielä pääni painaa useita useita kertoja ja kuiskata, minä tykkään susta kamalasti ♥




Ja kaksi ihanaa uutta lukijaa ♥ Tervetuloa ja kaikkea hyvää vuodelle 2015 ♥ Johanna ja Heli :)

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Pian on Joulu

Me olemme täällä ja joulu kiireiden keskellä asiaa olisi paljon, mutta aikaa sanottavan purkamiseen vähän. Palaan kertoilemaan ihan pian kuulumisia joita on kertynyt paljon. Toivottavasti myös hieman parempia, koska Jalo sairasti aika rankan oksennus/mahataudin, joka alkaa nyt helpottamaan. Masu kuvattu ja verikokeet oetettu.

 Ihan ei ole pois suljettu olisiko siellä jotain massaa. Me käymme vielä perjantaina tarkistuksessa ja nyt tilanne näyttää ihan kivalta. Kivaa Joulun odotusta teille kaikille, myös sinulle uusi lukijamme Eevi ♥.




tiistai 2. joulukuuta 2014

Joulukuun reenit

Viikko taas kulahtanut ja ollaan me reenattukin. Kapulaa ollaan petrattu ja kiitos Noora vinkistä. Ollaan seurailtu kapula suussa ja hyvin menee. Lisäksi olen ajatellut vaihtaa kapulan noudon suoraan sivulle. Muutama kerta jo onnistunutkin, ainakin huomattavasti helpompaa kuin eteen tulo, joka jää auttamattomasti liian kauas. Oi miksi en alusta lähtien tehnyt noin..
Torstaina viimeistä kertaa Jalon Bh koulutus ja ainakin meillä on ollut hauskaa ja mielenkiintoista. Tiedä koska kokeeseen menemme vai menemmekö lainkaan, mutta hyödyllinen kurssi kaikkineen on ollut. Seuraamista rutkasti erilaisissa ympäristöissä, kentältä kaduille. Ohitteluja ja ohitettavia. Erilaisia koiruuksia, paikkamakuita ja häiriöitä. Ihan jokaiselle koiruudelle sopivia arki päiviinkin räätälöityjä teho iskuja. Ja missä tätä harrastamme, Koirakoulu Onni, Jämsä.  

Joulukuussa olisi koirakoulun tiimoilta jouluinen kävely ja jos vain jaksamme lähdemme tarpomaan vilkkuvaloin katukuvaa koristamaan. 

Ihanaa joulun odotusta kaikille ja reenit jatkuvat meillä normaaliin tapaan. Lauantaina halli kutsuu Niiloa ja kirjoittajaa sekä saattaapi Jalokin piipahtaa pienellä osiolla.






Jouluisasti tervetuloa uusi lukijamme, Siiri jos oikein bongasin :) Ihanaa joulun odotusta :)

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Avoimen luokan korkkaus

Avoin luokka korkattu jännityksellä. Eniten pelkäsin paikkamakuuta, joka yllättäen onnistui ihan hyvin. Seuruut ok, sivulle tulossa hieman vinoutta. Liikkeestä maahanmeno ok, mutta seisominen kääntyi. Oi miksi ? Täydelliset flopit kaukokäskyt ( sekoilin minäkin kun en edes tiennyt että ohjeet luetaan liikkurin lapusta ) ja ehkä kova betonilattia. Kapulan tiesin huonoksi, mutten ihan noin huonoksi. Tällä saimme tuloksen 110 p ja kolmostulos eli ihan olen tyytyväinen ja este onnistui hyvin, mitä hieman jännäsin. Nyt hienosäädetään ja heti huomenna tartutaan puutteisiin joihin lukeudun ennen kaikkea minä.


lauantai 15. marraskuuta 2014

Kuvahaaste

Sain tässä taannoin haasteen  Luuhullut  blogilta ja nyt olisi aika toteuttaa kuvahaaste. 

Ohjeet: Kuvahaasteen ideana on laittaa 1-2 kuvaa ennalta määrättyihin kategorioihin. Sen jälkeen kirjoitat pienen perustelun/kuvatekstin miksi valitsit juuri sen kuvan. Lemmikin täytyy esiintyä kuvassa tavalla tai toisella. Tarkoituksena ei ole ottaa uutta kuvaa, vaan kaivaa juurikin niitä vanhoja. Voit osallistua kaikilla lemmikeilläsi, jos niin haluat. Haasteen jälkeen haasta uudet blogaajat ja muista huumori!
Kategoriat: paras yhteiskuva, reenaamassa, kisaamassa, paras kesäkuva, paras talvikuva, tunnelmallinen kuva, hassuin ilme, lomalla, töissä, tihutöissä ja toinen identiteetti

Haastan etsimään omia ihania kuviaan Viskin blogin eli täältä löytyy tämä ihanuus Viskin blogi ♥

Paras yhteiskuva, suosikkeja on monta, mutta tässä riehakkuus ja ilo ratkaisee



Reenaamassa, näitä kuvia harvemmin tulee itsestä otettua, mutta jonkun sain kaivettua :) Ja Niilollehan nämä pallot ovat reeneissä henki ja elämä,



Kisaamassa kuvaksi päätyi Jalon luonnetestistä napattu kuva...




Paras kesäkuva, näitäkin olisi vaikka kuinka paljon, mutta kesä on aina kesä :)



Paras talvikuva, tässä kuvassa on mielestäni talven riemua parhaimmillaan.




Tunnelmallinen kuva, noh tässä kuvassa riittää tunnelmaa, kaunis kaunis aamu



Hassuin ilme, tarvitseeko tätä edes selittää ? :D



Lomalla....? kun en kauheesti lomaile niin kuvatkoon tämä sitä etten lomaile :)



Töissä olemme tietenkin omalla kaupallani :) Ja Jalo harjoittelija vasta...



Tihutöissä ukoista ei löydy kuvaa kiltteja ku ovat ja lopuksi toinen identiteetti :)




Haaste oli pitkä, mutta mielenkiintoinen, kiitos N :)

lauantai 8. marraskuuta 2014

Reenien purkua

Kiinnostuneille reeni asiaa. Aloitellaan Jalon tottiksesta. Kenttä oli aivan uusi tuttavuus ja Jalo suhtautui siihen hyvin innokkaasti. meillähän on ongelmana tuttujen kenttien kammo, niissä ei kiinnosta mikään. No ehkä taivaalla liitelevät lokit.
Seuruut nyt ei ihan kontaktissa pysyneet, mutta ukko taapersi kuitenkin vierellä. Joskus se saattaa olla paljon. Paikka makuu pysyi ja pysyi, vaikka häiriö koirien lisäksi aidan takana toljotti valkoinen paimenkoira. Mikä siinä on että valkoinen väri saa koirat tai ainakin Jalon varpailleen. Kummitus sanoi ohjaaja.
Ihan positiivinen tunti ja meillähän nuo ihmis ryhmät on helppoa kauraa, niitä rakenneltiin liikkuvana ja pysyvänä.

Niilon kanssa vedettiin Hollolassa avoimen luokan liikkeet häiriössä taluttimetta. Kaikki ok ja hyssykät sentään, SE antoi kapulan kouluttajalle. Kysyinkin että olisko mahista tuupata sua Niilon kanssa kisaan? Multa puuttuu edelleen se rauha, jolla Niilon energisyyttä voisi hillitä. Ja miinuksena se piippasi, välillä kovaa. Huoh, kivi eessä ja suo takana, vetelänä.

Tiistaina jatketaan hallissa molempien ukkojen kanssa ja tässä harrastuksessa ainakin maisemat vaihtuu. Kuinka muuten teillä kenttien kanssa, aina samalla vai vaihtelevasti ?






keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Avoimeen

Tiedä mitä menin tekemään kun Niilon kisoihin ilmoitin. Me tuskin ollaan valmiita, olemmeko koskaan. Yksi asia kun on kunnossa niin toinen alkaa mättää. Meillä sujuu melko hyvin seuruut, liikkeestä maahanmeno ja seisominen. Yhden kerran kääntyi seisomisessa katsomaan taakse.
Hyppy on ok jos muistan sanoa istu mahdollisimman nopsaan ja liikkeestä pysähtyminen onnistuu 10/8 kertaa :) Kapula tuodaan hilkulle ja tarvitsee olla erittäin nopea että saan sen käteen. Paikkamakuu sujuu pihalla saunan takana loistavasti vaikka puuhaisin sisällä nuo minuutit.

Mä todella yritän päästä porukka reeneihin, mutta aina on jotain tai jokin aika mikä on meille mahdoton. Jos minä joskus pääsen täältä maalta pois lähemmäs kaikkea, ei ihan isoon kaupunkiin vaan tästä isompaan. Jos olen vielä kunnossa henkisesti ja fyysisesti tulen nauttimaan katuvaloista, reeneistä, reeneistä jopa halleissa, lyhyistä ajomatkoista ja varmaan kaipaan takaisin maalle. En tosin usko.





Luuhullut paiskasi meitä haasteella, kiitos palataan asiaan. Tilda ihanaa että liityit joukkoon ja mukavaa Joulun odotusta sinulle ♥

torstai 30. lokakuuta 2014

Tottista ja pistoksia

Ensimmäinen piikki cartrophen hoitoa kotona saatettu nahan alle, kiitos ystävän opastuksen. Vielä en juurikaan ole eroa huomannut sillä niin energinen ukko Nipa on ettei sitä millään pysty pitämään kurissa. Tosin ollaan ulkoiltu pehmeillä alustoilla, metsissä ja pelloilla. Eilen tehtiin harjoituksia, koska palloja alkoi lennellä siihen malliin että tehdään, mami pliiiis.

Töiden jälkeen Jalo pukersi Bh-koulutuksessa kahdeksikon ihmeellisessä maailmassa, seurailtiin, ohiteltiin ja paikkamaattiin häiriön alla. Ihana nuori herra Otto häiriö.
Melkein oli havaittavissa onnistumisiakin ja vaikka ei ikinä saataisi koetta aikaiseksi niin harjoitukset ovat loistavia ihan sovellettuina arkeen ja koirien kohtaamisiin teillä.

Kokeesta puheenollen, olen ajatellut Niilolle ensi kuuksi koetta jos ja kun jalka kuntoutuu. Olisi lähellä ja nyt tekisi mieli avata solmu avoimeen ja vaikka emme ykköstä saisikaan, niin kokemusta rutkasti. Ei menisi peikko paholainen sotkemaan intoa. Paikkamakuuta vielä petrattava ja kapula on mikä on. Välillä onnistuu, välillä huonommin, mutta jos sattuisi hyvä päivä kokeeseen.

Tuossa ne nyt tuhisee masut täynnä muonaa ja siankorvia. Aamuisin on niin ihanaa työntää nenu unen lämpöiseen koiranpoikaan/poikiin. Se tuoksu, yön lämpöinen viivähdys. Onni.



keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Lääkärille mars

Huomenna on jännää huonolla tavalla. Niilon koipea ei ole kuvattu sitten virallisten kun mitään suuria ongelmia ei ole ollut. Nyt ontumista on jatkunut muutaman viikon satunnaisesti, joten tilanteen päivitys on paikallaan.
Ukkoa asia ei haittaa lainkaan, sen verran kovaa vetää kielloista huolimatta. Tällä tyypillä kun ei ole hidastus vaihdetta, sehän pyörii vaikka paikallaan. Niin asian olen aina ajatellut että saa mennä, juosta, iloita niin kauan kun asia on hallinnassa.Siis tarkennus vielä,  virallisissa näkyi alle kaksi vuotiaana nivelrikon alkua. Pitäkää peukut pystyssä.


keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Valaistumisia

Hurjan kylmää ulkona, meinaa ihan viluttaa urakalla. Jalon kanssa evoilimme tänään kavereiden kanssa ja siellä pukeutuminen oli kohdillaan. Huomenna mennään Niilon kanssa avoimen liikkeitä reenaamaan ja Jalon BH koulutus jatkuu kaupunki osuudella. Kenttä me kierretään kaukaa ja tehdään jotain ihan muuta. Saimme vinkkejä jälkeen ja kun tästä irtoisi aamuisin tekemään sen, mutta väsymys polo meinaa ottaa niskaotteen.

Kuinka muuten valaistutte näin pimeän hyökättyä kimppuun?  Ukoille ostin pantoihin kiinnitettävät turvavilkut ja julius valjaissa on melkoisen hyvä heijastin. Itse sujautan monasti reenitakin heijastimien vuoksi ylleni ja lisään vielä ystävältä saadun saksanpaimenkoira heijastimen killumaan.
Otsalamppu viimeistelee syksyisen muodikkaan kokonaisuuden.




Ja todellakin kuvissa näkyy ensimmäiset oikeat hiutaleet, siis lumi sellaiset. Tästäkö se alkaa?

Kaikkien kommentteja heijastimista jättäneiden kesken arvotaan turvavilkku, eka kommentti on numero yksi jne. Voiton osuttua voit jättää yhteystietosi viestillä tai kommentti osioon valmiiksi.


perjantai 10. lokakuuta 2014

Pientä kipuilua ja reenii

Reeniä ja kipeitä jalkoja tai jalkaa. Useita vuosia kuljettiin kunnialla, mutta nyt Niilon koipinen ei meinaa toipua. Kuvauttaa varmaan pitäisi, mutta mitäs sille nivelrikolle tekisi. Ollaan nyt syöty kuurina tabletti/öljy seos ja tänään aloiteltiin ystävän lähettämä voimakkaampi msm kuuri. Kipulääkkeena Rimadyl tarvittaessa. Harmittaa vietävästi ja vaikeinta onkin kertoa ukolle että ottaisi rauhallisesti, ei ota kuitenkaan. Onneksi tokoa voi tehdä hiljaa ja rauhassa rasittamatta jalkaa. Jotainhan sitä on tehtävä ettei toisen pää hajoile.

Toivottavasti me vielä nähdään itsemme pokkaamassa TK2 kaiken uurastuksen jälkeen. Älkää nyt käsittäkö väärin, se ei maailman tärkeintä, vaan terveys, mutta Niilo elää harrastamisesta ja ihan oikeasti rakastaa tekemistä. Tulevat uudet säännöt kirpaisivat jo etukäteen ja niihin tuskin olemme koskaan valmiita, hypyt saavat mennä noine hyvineen ja kapulat, nyt emme niihin kykene.

Jalon Bh reenit taasen sujahtivat loistavasti. Oikeasti ukko taitaa tykätä enemmän erilaisesta reenistä, joka tehtiin nyt kaupungilla. Seuruuta, paikkamakuu keskellä toria, seinään kiinni jättö ja toisen koiran ohitse kulku. Kaikki seuruuta lukuun ottamatta meni hyvin. Seuruussa haittasi selkeästi maasta pulpahtelevat tuoksut. Nyt keskitytään kivan tekemiseen. Piipahdetaan ehkä kentällä, mutta vain ja ainoastaan kivan kautta. Sitten saatiin ohjeita lomasta ja edelleen sen kivan jatkamisesta. Jospa sieltä jostain kuoriutuisi jälleen innokas oppilas.






sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Syksyisiä reenejä

Elämään tarttui matkaan todellakin parit erit ja kakkoset uroksissa, meille oikeesti häviö. Miksi näyttelyt taas? Jalon täydellinen innottomuus reenaamiseen ajoi tekemään ukon kanssa edes jotain kivaa yhteistä, joten sillai sijoituksella ei kauheesti oo välii, mutta toka on aina toka, hah.

Torstain Bh koulutuksessa tiesin ja tunsin ettei tänään onnaa ja olikin vaihdettava ukko autosta Nipaan, jolla ei päiviä tunneta ettei reeni kulkisi. Toki on päiviä jolloin piipataan urakalla, mutta se on helpompi selättää kuin kertoa koiralle, ei nyt ei katsella lintuja, ei haukuta kaukana meneville koirille, ei haistella kentän tuoksuja, ei, ei todellakaan nukahdeta siihen.

Vielä olisi plakkarissa koulutusta Hollolassa, innolla sinäkin siellä mukaan ja reissu Hyvinkäälle katselemaan saksanpaimenkoiria. Lohdullista että joskus saa vain hengailla, eikä aina jännittää kehän laidalla oman koiran sijoitusta. Tiedän että tuttuja on paikalla koirineen, kiva nähdä teitä kaikkia. Näillä jaksetaan syksyä. Ja onhan meillä Evon ihkut maastot, joissa Jalo tapailee tyttöystäväänsä. Yllyttäen leikkiin, ota kii jos saat. On se vaan niin että kampeamalla sohvalta tekemään ihan mitä ikinä vaan ja tapaamaan kavereita, saa niin paljon virtaa ettei heti uskoisi. Suosittelen kokeilemaan .

Onko teillä reeneissä päiviä kun ei oikein kulje ja kuinka tilanteen hoidatte, taka vasemmalle ???





sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Mölyt kaakkoon

Minä en nyt tiedä kuinka tämä homma leviää käsiin. Niilohan on aina ollut melkoinen elämys matkailija autossa. Mamii tuolla meni mies liian isossa tuulipuvussa, koira, KAKSI koiraaa, aaaaa!!!
Ja Jalo oli useamman ensimmäisen kuukauden hiljaa opiskellen salaa kiljumista. Vuosien harjoituksen tuloksena kontissa katsellaan kaikki ja muistetaan kertoa etupenkin matkustajille.

Isännälle olen koittanut antaa jöötä, älä mene mukaan huutamiseen, ne innostuu. Ne todella on innostunut. Yksin ajellessa yksin toisen kanssa saattaa olla aivan hiljaista. Pelottavan hiljaista. Mitähän sitä nyt tekisi?? Vinkkejä ja kuinka teillä kerrotaan ohi kulkevien tarinat??

Vielä esimerkki, isäntä tulee hakemaan Jalon ja mut reeneistä hiljaisella autolla. Mun perse penkkiin ja Jalo kyytiin. On kuin nappia painaisi, älämölö nappia. HILJAA, EI SAA HUUTAA, jos kyykistys ettei kukaan nää, hei hei reenikaverit !! Ihana että huomaatte ja ikävöitte lähtöni.


sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Koiramainen viikonloppu

Viikonloppu takana ja millainen ihanuus se olikaan. Koiria ja ystäviä jokaisena päivänä. Ihan parasta. Aloitellaan lauantaista ja sakemannien pentunäyttelystä Tampereelta. Erilaisia, ikäisiä, tomeria, uteliaita, ehkä jopa hieman jännittyneitä. Monella ihka ensimmäinen esiintyminen kehässä. Varmasti kutitti karvojen välistä.
Lähtiessä sieltä sattui hieman ikäväviä silmille, muuan mies, aika kuuma kalle, otti koiransa autosta ja heitti sen karvoista nostamalla takaisin takaluukkuun. En taida edes haluta tietää mitä pahaa tuokin luonto kappale miehelle teki, teki niin mieli puuttua asiaan, mutta joskus tämäkin suupaltti menee sanattomaksi.

Siitä suunnistettiin samassa kaupungissa olevaan ryhmä näyttelyyn ja tavattiin Noora Luuhullut ♥ Blogi onkin kuulunut pitkään suosikkeihini ja yhteyksissä ollaan oltu usean asian tiimoilta. Nyt oli kiva tavata ihan livenä ja vaihtaa kuulumisia. Seuraavaksi Nooran ottamia kuvia Jalosta, joka pinnisti kehässä ERI:n ja kisa luokassa kakkoseksi, niukka häviö, juu.




Ja sitten kuvaamiani otoksia ihanasta Häjystä, joka upeasti sai EH:n ja oli ilo tutustua nuoreen herraan.




Sunnuntaina fiilisteltiin Evolla koko poppoo, Jaana, Frony, Niilo ja Jalo. Tietty meikäläinenkin roikkui matkassa. Todella mukava viikonloppu tavaten kaikkia ihania ystäviä koirineen. Tällä jaksaa taas pitkälle arjen tohinoissa.


tiistai 16. syyskuuta 2014

Vakavasti ottaen

Usein olen miettinyt ruokaa ja sen eettisyyttä. Itse etupäässä kasviksia, kalaa ja hieman kanaakin syövänä joudun pohtimaan alituiseen koirien ruokailua. Mistä saisi koirille luonnon mukaista, eettisesti oikein kasvatettua lihaa .Mistä yleensä ruuista saa tietoa kuinka ne on tuotettu? Vauhtiraksu, Kennel-rehu..kuka tietää?

Kuitenkin pidän luonnon mukaista ruokintaa nappuloita huomattavasti parempana vaihtoehtona, ainoana. Barffi sanaa vierastan, koska eihän tarkoitus ole työntää koiraa lihaa ja luita täyteen. Muutoinkin pyrin omalla käyttäytymiselläni toimimaan mahdollisimman oikein niin kemikaaleja, lääkkeitä ja tätä ruokaakin kohtaan. Koiralle mahdollisimman vähän turhia antibiootteja noin niinkuin varalle, kipu lääkettä vain tarvittaessa ja itse en kepin nokallakaan koske kemikalio tuotteisiin jos niissä ei selvästi ole mainittu tuotteen olevan eläimillä testaamaton.

Mutta tuo ruoka tuottaa harmaita hiuksia. Suruakin ja päänvaivaa. Ehkä ummistan silmäni, säästellen lihaa ja kiitollisuudella vastaanottaen tietäen että koirilla on tarjolla laadukasta muonaa. Vai opettaisiko ne metsästämään ruokansa luonnosta?  Mutta minähän vastustan metsästystäkin. Tiedän mitä tässä kohtaa pitäisi ajatella. Mielipiteitä.




maanantai 8. syyskuuta 2014

Niilo 6 vuotta

Oman elämänsä pallo sankari, eläväinen mies, joka jaksaa aina ja kaikkialla. Tokoilu ja tekeminen jes hommaa. Ruohonleikkuu ja puutyöt elämän suuria asioita. Tänään juhlitaan kun mamma pääsee töistä. Onnea rakas ♥


sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Kokeen peruutus

Niin se Niilon koe sitten peruuntui. Postissa oli ilmoitus vähäisen osallistuja määrän vuoksi koe joudutaan peruuttamaan. Eihän siinä, tulipahan reenattua urakalla. Uutta matoa putkeen, tuolla olisi monelle kisaa kaipavalle ollut loistava tilaisuus osallistua.

Syyskuun kunniaksi laittelen teille kuvatuksia urakalla ja palaillaan ihan pian kuulumisten kera.