maanantai 28. huhtikuuta 2014

Koulutusta kouluttajalle

Niilon oma päivä sujui valtavan hyvin. Kaikki ne luulot ja uskomukset sain heittää romukoppaan ja keskittyä osaavaan koiraan. Meitä saattoi jopa kutsua koirakoksi. Liikkeestä maahan menon takkuaminen oli poissa ja paikka makuun paluu sujui loistavasti.

Älkää nyt luulko että olotila on pysyvä. Salaperäinen nappi on jo ohjelmoitu toimintaan torstaille. Siellä kisoissa onkin aivan toisenlainen meininki. Uljaat liikkeet unohdetaan ja häslätään ja sählätään. Toki Vappuun sopivaa meininkiä. Olenkin miettinyt kumpi tässä oikein mokaa, minä vai Niilo. Vai voiko koira oikeastaan edes mokata opittua asioita? Onko se kuitenkin niin että ohjaaja ohjaa väärin? Olisiko tiedossa toko koulutusta pelkästään ohjaajalle. Ei mitään teoriaa, vaan ihan ohjattuja liikkeitä kentällä. Voisihan sitä vaikka vetää kiveä perässään. Sellainen se oli minun ihka ensimmäinen koirani jota pikku tyttönä mökin pihalla pissatin.



sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Puhdasta pyykkiä

Pääsiäinen meneillään. Hyvin vähän se meidän elämää muuttaa suuntaan tai toiseen. Tavallista kiiruisampi työpäivä tosin eilen oli ja sitä on tottunut työskentelemään silloin kun muut lomailevat. Kuitenkin näistä päivistä löytyy aikaa hengailla ukkojen kanssa hieman enemmän. Perjantaina Jalon päivänä seikkailtiin Evolla ja matkaan saatiin tyttöystäväkin. Kerrattiin myös mieliin alokasluokan liikkeet ja melkoisen mukavasti kaverukset harjoittelivat. Niilon oma päivä koittaa huomenna tokoilun muodossa. Yritän puuttua ja saada apuja muutamiin korjausta tarvitseviin liikkeisiin.

Arska möllöttää täysillä ulkona ja siellä on sikamaisen kuuma. Tekisi mieli mennä uittaan koiria, mutta risuja sille joka kylän rantaan ( ei virallinen ) on verkkonsa asettanut. Se samainen tyyppi valtaa tilaa vuosi vuodelta ja aikoo vissiin vallata rannan ihan omakseen. Siellä kuitenkin on tapana ollut saada uittaa itsensä lisäksi myös koiruudet kenenkään puuttumatta asiaan. Nyt laiturin reunat on vuorattu verkoilla ja merkeillä. Mitä jos lähtis nostaan ne ylös?

Oletteko kuulleet koskaan tuoksu koirista. Ilkeänkö edes kertoa että aamuisin Jalon kömpiessä petiin ja siinä työntäessäni nenuni pehmeän korvan taakse, sieltä tulvahtaa silloin tällöin, ei kukan, vaan silitetyn pyykin tuoksu. Voimakkaana. Ja kuin vaivihkaa tuoksu hälvenee ja häviää viimein utuna ilmaan. Kokemuksia? Ja kyllä mulla on lääkitys ihan kohdallaan.

Innokkaat tervetuloa FB sivustolle sakemannitniilojajalo . Siellä voit jättää ehdotuksia, kiittää ja haukkuminen on myös sallittua kohtuuden rajoissa.




torstai 10. huhtikuuta 2014

Kouluttajan fiilis

Runsaasti erilaisia koulutuksia ja teema päiviä on viime aikoina kertynyt kokemus reppuun. Reppu pullottaa ideoita ja erilaisia tyylejä. Hyviä neuvoja kouluttajilta sekä kanssa siskoilta. Siskoilta juu, miehiä ei liiemmin ole näissä karkeloissa näkynyt.
Mehän emme ole kisa maailman suurimpia kunkkuja tai suojelu kenttien kauhistuttavaa ihailua herättäviä koirakoita. Olemmeko aina edes koirakoita vai eri suuntiin pälyäviä ihan pihalla koirakoita?
Yhtä kaikki meidän maailman kuva rakentuu yhteisistä hetkistä, kokemuksista ja uusista ystävistä ihan sen kaikkein rakkaimman parissa, saksanpaimenkoirien.

Meille ei niin nöpöä ole näyttely menestys, eteneminen tokossa tai pieleen menneet harjoitukset. Tärkeintä on tunne ja fiilis ja rakkaus mikä tästä sopasta syntyy. Toki mekin halutaan edetä ja ei kai kukaan nyrpeää naamaa näytä sertit käsissä loistaen tai pisteet katossa tokossa. Kaikesta huolimatta ne suurimmat onnen hetket löytyy aamusella kannon nokassa ukkojen kanssa nousevaa päivää ihastellen. Käsi salaa ujutettuna pehmeiden karvojen lomaan. Ne pienet hassut hetket koulutus päivien lomassa kun ihan kaikki ei mennyt nappiin. Ystävien ja heidän koiriensa ilo ja nauru, se tarttuu tiukasti paidan helmaan ja jää pitkäksi aikaa asumaan.




maanantai 7. huhtikuuta 2014

SPL Toko

Erä kaksi takana ja millainen ihana päivä se olikaan. Tottis hommelit Orivedellä olivat myös mukavat, mutta sydän meni toko päivän matkassa. Kennelhovi ympäristöineen sijaitsi luonnon kauniilla paikalla. Järviä, kuivaa mänty metsää ja autoille riittävästi varjoisaa tilaa. Kenttäkin oli kohtuullisen kokoinen, johon mukavasti saimme mahtumaan kolme ryhmää. Itse opiskelimme Jalon kanssa Sanskun ryhmässä ja iso kiitos motivoivasta ja innokkaasta opetuksesta. Muita seuraamalla saimme myös vinkkejä ja ideoita.

Me keskityimme kontaktiin, esteeseen ja yleisesti Jalon keskittymiskykyyn ja sen parantamiseen. Muutamia onnistumisia saimmekin. Lounas vietettiin grillaten makkaraa ja kahvitellen. Koiruudetkin taisivat saada kuumat makupalansa, ainakin Jalo. Päivän lopussa uskon että moni ohjaaja koirineen palaili kotiin hymy kasvoillaan. Me ainakin. Näitä lisää, me olemme varmasti tulossa.






Ne ketkä kuuluvat toko ryhmään, löytävät minun ja muiden ottamia kuvia päivästä runsain mitoin lisää.

Ja lopuksi Niilon toko kisoista että taas me jäätiin hieman alle 160. Kaikki meni jotakuinkin hyvin, mutta käsittämättömästä syystä liikkeestä maahanmeno jätettiin väliin. Olen pitänyt liikettä aika varmana, mutta kääntyessäni ukko seisoi. Ohjasinko lie jotenkin väärin, tietysti, Niilohan on hyvä. Uutta matoa kehiin. Kyllä se siitä :)

torstai 3. huhtikuuta 2014

Leirillä

Taas on tapahtunut ja paljolti. Aloitellaan saksanpaimenkoirien leiristä Orivedellä. Jalon kanssa vietimme siellä lauantain, koska sunnuntaille olimme sopineet jo muuta. Siitä seuraavaksi. Päivä osoittautui kauniiksi sään puolesta ja yhdeksän aikoihin kokoonnuimme saliin. Saimme informaatiota ja meidät jaettiin ryhmiin.

Ryhmä suuntasi kentille ja esiteltyämme itsemme ja koiramme aloitimme harjoitukset vuorotellen. Asian tuntevaa, mukavaa ja rohkaisevaa. Oli mahdollisuus puuttua juuri mieltä vaivaaviin liikkeisiin ja yrittää korjailla porukalla. Jalon ongelmat ehkä olivat hieman suuremmat, koska keskittyminen herpaantui herkästi ja sen etsimiseen kului suunnattomasti aikaa.

Runsaasti uusia ystäviä, kannustavaa yhteisöllisyyttä. Kiitos teille kaikille mukavaakin mukavammasta päivästä. Rovaniemen koirapiste oli myös saapunut paikalle houkuttelemaan ihanuuksilla ja melkoisen runsas saalis mukaan lähtikin. Grippiliinaa, pipoo, geelipalloo, lelua ja vaikka mitä.
Lauantaina homma tavallaan jatkuu Hauhon tokoilussa. Suosittelen kaikille saksanpaimenkoiraliiton koulutuksia. Edullisia, asiantuntevaa ohjausta ja mukavia tyyppejä ja koiruuksia.

Sain myös ilon kuvailla koirakoiden harjoituksia ja toivottavasti pystyin ikuistamaan teidän parhaita hetkiä.