maanantai 29. helmikuuta 2016

Karkauspäivän höpöttelyt

Joskus hienosti suunniteltu teksti alkaa kutistua omaan mahdottomuuteensa ja delete näppäintä painaa pohjaan saakka. Siksipä tämä ei ole hienosti ajateltu teksti vaan höpöttelyä. Höpöttelisin mieluusti videolle jos kehtaisin.
Työn ja harrastusten yhteensovittamisessa on saanut vääntää. Ihanaa että on vielä töitä mutta hallituksen isojen leikkauksien jälkeen ostovoima takuulla pienenee ja kaupan ala kurjistuu pakon edellä. Sain kuitenkin soviteltua liikkeen aukiolot niin että minulle jää ukkojen kanssa riittävästi yhteistä aikaa ja aina ei oo pakko jos ei jaksa. Eiks vaan ?

Ilahtuneena otin vastaan Hollolaan avattavan koirauimalan mainokset. Käsi oven kahvaan jo kurkottamassa.  Matkaa meiltä kertyy n 70 km ja se on maalla asujalle yllättävän vähän. Lähin prismakin sijaitsee 80 km päässä ja lidiin on matkattava 49 km !! Ei aina ihan helppoo jos jotain haluaa.

Laitoin näyttelyilmon menemään tänään ja toinen on työn alla. Pientä kivaa kevääksi. Aapo täyttikin sitten jo 10 kk. Mihin kumman koloon se aika uppoaa. Elämä on hirvittävän lyhyt ja ytimekäs niin koiran kuin ihmisenkin vinkkelistä.  Nuorena oli niin kiire kuluttamaan elämää ja vanhana ? kiire säästämään. Koskaan ei ole hyvä missään.

Tärkeä muistutus kuitenkin on nauttia jokaisesta päivästä kuin siitä ainokaisesta. Minä valittamisen mestari olen joutunut nöyrtymään monella tapaa elämän edessä. Kavereiden koirien sairaudet ja kuolemat pysäyttävät hetkeen.  Pysähtyy hiljaisuuteen ja kuin varkain kaiken taas unohtaa. Kuinka saisi tunteen imettyä itseensä että se pisaroina tiputtaisi muistutusta tasaisin ajoin.








keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Aapon silmin

Hei mä oon Aapo ja alotan tän esittelyn. Mä tosiaan oon jo yheksän kuukautta vanha, tosi nopeesti menny tää aika. Mulla on kaks mitä noi ny ois kämppistä vai? Sitten iso johtaja ja pienempi. Ison johtajan sanaa pitää uskoo vaikka saatan mä hieman riskatakin, ihan huvillani. Ei se iso pahana oo mutta mä ymmärrän että tiettyjä sääntöjä on noudatettava. 

Mä voisin kutsuu itteeni aika hillityn haluttavaksi siis piti sanoo hallittavaksi. Mä oon näin meidän kesken löytäny muutaman rakkaus viestin lumi hangesta. Tosin en tiiä miten niihin suhtautua mutta kivalla tavalla kipristää.

Joo tärkein asia mun maailmassa on iso mutta oikeesti ruoka jota saan kahdesti päivässä. Välipalan saan vielä ennen nukkumista ja sillon herkutellaan viilillä. Masu täynnä on kiva kellahtaa kämppiksen viereen eli Niilon. Se on väliin tosikko jos yritän retuuttaa sitä leikkiin, mulkasee sillai että tekee mieli uskoo. Unikaveriks mä kelpaan ja ihan kiva kölliä sen vieressä on, ei ees pahemmin piereskele.

Elämä on aika laiffii, oon ton sanan kuullu ja heitin sen ny tohon. Reissaan paljon ja tutustun erilaisiin paikkoihin.  Kyllä mulle on jo kasvanu reissu jätkän sielu.  Innolla odotan kesää, mun toisen seikkailuja. Viime kesänä mä olin niin pieni että kevät kului pentulaatikon pohjalla ja kauheesti muita muistikuvii ei oo. Sen mä muistan että jossain oliko Kalkkisten kanavalla oli upeet maisemat. Pääsin uimaankin. Kesällä uin satavarmana ihan joka päivä. Ai ei vai ? Hitsi ku toi huutelee väliin. Iso.

Mulla on myös näyttelemistä tiedossa kevääks ja joo ihan kivaa sekin on. Mulle on varattu assarikin eli ihan turha jätkä en oo.  Lisäksi uusia kamuja ja ihania kojuja joista saan valita taskurahoillani herkkuja. Iso ostaa sitten tarpeelliset. Miehenä en järin innostu uudesta gripistä. Kauhulla ootan se valitsee vielä sen pinkin.

Nyt on pakko lopettaa ja mennä kusel siis pissille. Yleensä illalla käyn herukka pensaan takana. Sillai romanttinen paikka ku siellä saa ihailla sellasta valosarjaa samalla. Juustopala laitettu oottaan jääkaapin päälle tai siis kolme. Saiskin kaikki.  Terkkuja kaikille.

                                            Hau hau tv Aapo




sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Osteopatiaa ja mätsäriä

Hei kaikille ! Olimme tänään mätsärissä ja tää oli oikeastaan mun eka. Yhden sakemannien olen käynyt mutta muuten ainoa laatuaan. Poikkeaa jonnin verran oikeista näytelmistä. Yhtään en tiennyt mitä tehdä ja minne mennä, noudatin tuomarin ohjeita ja sitten juostiin seisottiin ja juostiin hieman lisää loputtomiin.
Kuvatuksii ei pimeästä hallista tullut otettua ja kuva satoa laitankin eilisen ihastuttavan kauniista luonnosta sekä tietenkin koirista. Uusia lukijoitakin olen saanut, tutustun hyvällä ajalla teihin ja mahdollisiin blogeihinne.

Huomenna olisi sitten Nipan osteopatian vuoro Himoksella.  Kokemukseni osteopatiasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Hoito suoritetaan koiran ehdoilla pehmeällä vaikkapa koiran omalla maakuualustalla.Koiran nivelten liikkuvuus on edellytys liikunta elimistön hyvinvoinnille. Meillä hoito yhdistettynä cartrophen ruiskeisiin on tuonut Niilolle valtaisan avun. Ontumista en edes muista ja liikkuminen on ollut helppoa ja sulavaa. Hoito sopii erityisen hyvin juuri ontumiseen, peitsaamiseen, kivut/jäykkyydet,hyppäämiseen ja portaikossa kävelyyn.

Hoidon jälkeen koira saattaa olla väsynyt ja tarvitsee lepoa. Pari päivää hoidon jälkeen otetaan rennosti ja vältellään raskasta liikuntaa. Myöskään ei kannata syöttää aivan heti ennen hoitoa, sopiva väli voisi olla pari tuntia ennen käsittelyä. Kokemuksia ? Oletteko käyneet ? Kuinka teillä hoito vaikutti ? Kertokaa !








Vielä ehdin toivottaa teille kaikille ihanaa Ystävänpäivää ♥


tiistai 9. helmikuuta 2016

Jäistä asiaa

Alkaa hyydyttää lenkkeily. Ulkoilu yleensäkin ja reenailu. Suomesta tuli kertaheitolla valtava jäätikkö jossa lenkkeily alkaa olla sula mahdottomuus. Autolla vienyt ukot metsään kun valoisalla kykenen, illalla sinne on turha haaveilla menevänsä.
Pihamaa on luistinrata kaikkialta ja raahamani pienet hiekkasäkit näyttävät levitettyinä naurettavilta. Se kuuluisa tippa meressä, neula heinäsuovassa, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan.

Olen iltojeni ratoksi hionut kevään aika lailla kuntoon. Viilasin sitä jo aiemmin, mutta nyt näyttää hyvältä. Näyttäisipä kaupankäyntikin koska pakkasista päästyä odotti asiakas ryntäystä, jota ei ole vieläkään tullut. Talvessa ei ole enää mitään myytävää. Ai niin asiaan. Muistuttakaa jos harhailen sivuraiteille.

Koirakoulu Onnin ohjaajan kanssa tokoilemme ensi kuusta alkaen tavoitteena alokasluokan kisan aloitus Aapolle kesän lopulla. Maustetaan tottiksella ja leirillä. Heitetään Niilo mukaan rallissa ja Jalolle sitä sun tätä. Haetaan sakuliiton reenipäiville mukaan jos päästäisiin. Muutama näytelmä kohottamaan taikina. Kesällä nautitaan reenataan lisää ja muistakaa
OnniDog syksyn aloituksena. Ilmoittautukaa ! Se kannattaa !

Ensi kerralla keskustellaan osteopaattisesta hoidosta. Pysykää kuulolla.






keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Iso rakkaus ♥

Siitä on seitsemisen kuukautta kun karvakorva Aapo saapui kotiin. Yhdeksän kuukautta pojalla elämää elettynä ja se rakkaus. Kun sitä valitsee kasvattajan pihalla omaansa kaikkien ihanuuksien joukosta ja viimein viskaa palleron takapenkin häkkiin on vain väsyneen onnellinen.

Ensimmäiset viikot tutustellaan, opitaan elämään yhdessä ja laumana. Pentusta hoitaa, huoltaa ja tekee kaikkensa sen pienen elämän alun turvaamiseksi. Rasittavakin se saattaa toisinaan olla tai jos rehellisiä ollaan ei oo ollut. Pelkästään ihana. Mulla koirat ei oo rasittavia, mä saatan olla rasittava.  Tulee kuitenkin se hetki jolloin tiedät ettet voisi kuvitellakkaan elämääsi enää ikinä milloinkaan ilman juuri tätä uutta ihmettä. Et kyllä muitakaan. Milloin huomasitte rakkauden syttyneen ? Naps vai hitaasti kytemällä ?