Mennään eikä meinata

Menoista ollaan osa sitten kahlattu lävitse ja kivaa on ollut.  Opettavaistakin.  Onnidogissa Himoksella sää suosi ja meinasi ihan hikee pukata. Näyttelyreenit, leikkimistä, uusia ja vanhoja ystäviä. Mitäpä sitä muuta immeinen koiransa kanssa tarvitsee. Harmistuksen aihe oli peruuntunut lauantai, koska minnekäs muualle sitä joutuikaan kun paikkaamaan vuoroa töihin. 

Sunnuntaina kurvailimme Aapon kanssa kahdestaan Tampereelle tokopäivään. Sielläkin tapasin niin uusia kuin vanhoja tuttua. Aapon kanssa keskityimme pohjiin eli muistutusta että älä ihminen hättäile pentusen kanssa vaan pohja työt haltuun, leikkimistä ja vielä hieman enemmän leikkiä. Kaikki muu tulee aikanaan pohjien päälle, meillä ei ole kiire.

Muutoin ollaan nautittu kauniista syyspäivistä ukkojen kera.  Kuljeksittu kanavan rannoilla, metsissä hirvikärpästen armoilla ja opeteltu lauman liikuttamista. Voin rehellisesti kertoa ettei se aina ihan helppoa ole. Niilohan kuleksii yleensä irrallaan ja Aaposta on rasittavaa ettei pääse kirmaamaan Nipan perään. Jaloa on sitten kiva nirhoa paremman puutteessa ja lopulta itse seison sotkeentuneena pierun pitkiin remmeihin.

Jännää, me ollaan menossa Hyvinkäälle.  Aapon eka ihka oikea näytelmä.  Barwaxan Braveheart pientä harjoitusta vaille oleva nuori mies. Pientä :D.



Kommentit