Pöhinää reeneistä ja näytelmistä

Lahden näyttely on takana ja joskus ERIkin voi olla loistava tulos. Tarkka englantilainen tuomari ei jaellut erejä huolimattomasti eikä usein joten arvostelun lisäksi olemme erittäin tyytyväisiä. Handleri Sini hoiti hommansa jälleen kerran loistavasti ja näyttelyn lisäksi meillä oli melkoisen mukavaa muutenkin, syötiin ja juteltiin.  Ja ajeltiin pitkin Lahtea kuin karusellissä.

Messarin jätimme väliin ja Jyväskylästä myöhästyimme mutta ei hätää me olemme vasta parhaaseen ikään tuloillaan. Meillä ei ole kiire ja haluamme pitää näyttelyt mukavina ei pakonomaisina paikkoina. Haluamme viihtyä ja nauttia ystävistä ja tunnelmasta. Lahden näyttelykin poiki jälleen uusia ystäviä ja olen siitä hyvin iloinen. Joku varmaan ihmettelee toisinaan mikä saa yhä uudelleen lähtemään näytelmiin, heräämään aamuyöstä kun muut kääntävät kylkeä. Ajelemaan sääoloja uhmaten tuiskussa ja tuulessa. Voiton kiilto silmissäkö?  No ei se vaan tunnelma, ystävät, yhteisö johon on saanut kuulua useita vuosia. Vaikka monia en näekkään kuin siellä juttu jatkuu saumattomana siitä mihin edellisellä kerralla jäimme. Juu koukussa ollaan ja haittaaks se !!

Mutta asiasta kuudenteen kävimme reenailemassa uudessa paikasssa ja viihdyimme. Matka työpaikalta sinne kymmenisen kilsaa ihan luxusta. Työmäärän takia olen pakotettu etsimään itselle hellempiä tapoja reenata koiria. Jos mä vedän itteni piippuun välimatkojen takia onko minusta enää hyötyä koiralle reeneissä?  En usko. 

Kuvasta kiitos Emilia Salmijärvi :)